English summary: This background article portrays the role of technical innovation in the emerging new mode of production, the information society. The writer stresses that rural actors should understand their role as the prime agents in the self-reliant process. He also urges leaders to acknowledge the importance of local skills and available resources.
Heikki Wariksen tietoteos 'Muuttuva suomalainen yhteiskunta' on vuodelta 1968. Kirja julkaistiin siis yli 50 vuotta sitten. Opiskeluaikana luetun teoksen aikajänne loppuu aikaan ennen mikrotietokoneiden tuloa. Aikarajoituksesta huolimatta se antaa perusteellisen kuvan yhteiskuntamme kehityksestä ennen kuin tietotekniikka tuli osaksi suomalaista arkipäivää.
Wariksen kirja on sen verran vanha teos, että se on poistettu monen kirjaston kokoelmasta ja siirretty varastohyllyille. Kirja piti saada valmisteluhankkeen raporttia varten. Onneksi nykyaikana on kehitetty järjestelmä, joka tulee jopa edullisemmaksi kuin kirjaston kaukolaina.
Eero Järnefelt: Raatajat rahanalaiset
Tilasin Wariksen klassikon Finlandia Kirja -nimisestä antikvariaatista. Hinta oli ällistyttävän alhainen, 4€. Toimitus- ja käsittelykulut olivat toki puolta kalliimmat eli 6,49€. Mutta kirja tuli omaan postilaatikkoon ja luvatussa ajassa (1-4 arkipäivää), jolloin tilaajalta säästyi km-kulut ja ympäristö välttyi turhilta energiapäästöiltä.
Heikki Waris on sitä mieltä, että keksinnöt ja niiden aikaansaamat tekniset uudistukset ovat perustekijöinä yhteiskunnan muovautuessa uuteen vaiheeseen.
Osuuskunnan valmisteluhanke NOSTERIIHI lähtee samasta oletuksesta: tietoyhteiskunta ja sen kanssa sidoksissa oleva energia ovat avainasemassa tämän päivänä yhteiskunnallisessa kehityksessä.
Kuhmon ja Kainuun asukkaat ovat astumassa ensimmäisiä askeleita kohti tietoyhteiskuntarakentamisen aikakautta. Siirrymme aikaan, jolloin tietotekniikasta tulee osaksi kaikkia keskeisiä tuotantotapoja.
Waris kuvaa teollistumisajan murrosta, jolloin kainuulaiset harjoittivat viljelyä raatamalla kaskiviljelyn vaikeissa olosuhteissa. Hän luettelee murroksen keskeisimpiä keksintöjä, joita ovat höyrykone, sähkö ja polttomoottori.
Teknisistä keksinnöistä / vain höyrykone kohosi todella vaikuttavaksi tekijäksi sinä viiden vuosikymmenen aikakautena, jota kutsun teollistumisen läpimurtovaiheeksi. Toiset suuret keksinnöt – sähkö, polttomoottori, elokuva – oli jo tuotu Suomeen, mutta niitten leviäminen laajemmalle suomalaiseen yhteiskuntaan siirtyi seuraavaan ajanjaksoon, jolloin ne jokainen omalla lohkollaan pääsivät vaikuttamaan syvällisesti myös yhteiskunnan ihmissuhteisiin. (Waris, s. 14)
Teollista murrosta edelsi kaskiviljelyn kausi. Tunnistatteko Eero Järnefeltin taulun tytön? Hän on 14-vuotias Johanna Kokkonen, joka oli kotoisin Pohjois-Savosta. Johanna on ilmeisesti keskeyttänyt työnteon ja näyttäisi tuijottavan ihmeissään kun valokuvaaja ikuistaa tapahtuman valoherkälle materiaalille. Waris mainitsee itse asiassa myös valokuvauksen uuden aikakauden merkittävänä keksintönä.
14-vuotias Johanna Kokkonen
Taiteilija ei kuitenkaan unohtanut kädentaitojaan. Hän täydensi näkymää omilla piirroksillaan. Näin syntyy verraton taideteoksen valmistustapa, yhdistämällä tekniikkaa yksilöllisesti herkkään ilmaisuun.
Omaehtoisesti rakennetun tietoverkon syvälliset vaikutukset tulevat näkyville vasta siinä vaiheessa kun me käyttäjät tulemme tietoisiksi uuden yhteiskuntamuodostuman ja sen tuotantovälineiden tarjoamista eduista.
Näyttää myös siltä, että yhteiskunnalliset päättäjät voivat joskus olla jarruna kehitykselle. Ei luoteta siihen että kyläyhdistykset ja niiden jäsenet voivat itse muuttaa elinehtojaan.
Voimme siirtyä uuteen tietoyhteiskunnan aikakauteen vasta silloin, kun johtajatkin tunnustavat, että maaseudun asukkaat ja siellä toimivat yritykset voivat omaehtoisesti rakentaa tulevaisuuttaan.
Kymmenen vuotta on kulunut siitä kun Kuhmon luoteisosan asukkaat päättivät ottaa kehityksen ohjat omiin käsiinsä, rakentamalla valokuituun perustuvat kyläverkkonsa. Eräät www-palvelut – OmaVero, OmaSote, pankkipalvelut – ovat jo tulleet monelle tutuiksi, mutta yhä uudelleen olen joutunut toteamaan että tietoyhteiskunnan välineiden ja sen toimintatapojen ymmärrys on vielä kovin vähäistä.
Tieteellis-teknisen kumouksen tuottamat innovaatiot siirtyvät kovin hitaasti suomalaisen maaseudun käytänteisiin. Meidän tulee tarttua tähän hetkeen ja tässä ajassa näkyviin ongelmiin hyödyntämällä parasta mahdollista tietoa ja tekniikkaa.
Moniko lukijoista on tutustunut kyläverkkojen mahdollistamaan, energiakatkoksista riippumattomaan tietoliikenteen langattomaan infraan? Osuuskunta on mukana rakentamassa esineiden internetin palveluja tarjoavaa LoRaWan -verkkoa. Siitä voi lukea 'Älykäs maaseutu' -palstan artikkelista Hietaperän LoRaWan-verkko.