Aihearkisto: Smart Rural 27

Tällä kaksikielisellä palstalla osuuskunta raportoi Älykäs maaseutu 27 -hankkeen energiayhteisön toiminnasta.

Under this bilingual category the cooperative reports work of its Smart Rural 27 energy community.

NOSTERIIHI valmisteluhankkeen suunnitelma

Huom. Hankekautta pidennettiin 6.3.2024 tehdyllä tukipäätöksellä jatkavaksi 30.6.2024 asti.

Hankkeen julkinen tiivistelmä

Valmisteluhanke antaa Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunnalle mahdollisuuden kiteyttää valmisteilla olevan ’Älykäs kylä’ -hankkeen suunnitelmaa toteutuskelpoiseksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi. Osuuskunta kokoaa yhteen ja sitouttaa yhteistyöhankkeen toimijat. Toteutettavaa hankekokonaisuutta, tavoitteita ja toimenpiteitä määritellään yhteisöllisesti.

Hakija etsii yhteisiin tavoitteisiin sitoutuvia suomalaisia ja kansainvälisiä kumppaneita ja sidosryhmiä. Kuhmon ja Kainuun harvaan asutun maaseudun asukkaat ja yritykset ovat toiminnan välittömiä kohteita. Verkostoitumalla saadaan varsinaisen hankkeen pilottien vaikuttavuutta lisättyä yltämään Suomen harvaan asutuille alueille ja myös kansainvälisesti EU:n Smart Rural 27 -hankkeen energiaryppään jäsenille.

Päämääränä on tuoda päivänvaloon niitä infraosaamisen kehittämistoimenpiteitä, joita maaseudun kyläverkoissa tarvitaan, kun Suomi siirtyy tietoyhteiskuntaan. Kyläverkkojen laitetilojen voimavarat sekä rakentamisen toimenpiteet ja täsmäpaikannus ovat hakijan erityisiä mielenkiinnon kohteita. Valmistelun aikana valitaan ne keinot, jotka tehokkaimmin edistävät harvaan asutun maaseudun kyläverkkojen älykkäitä ratkaisuja.

Maaseudun älykkyyttä tavoitellaan hankintoihin ja rakentamisen kustannustehokkuudella. Päämäärään päästään kestävään kehitykseen, energiatehokkuuteen, kyläturvallisuuteen, ilmaston ääri-ilmiöihin, energialainsäädäntöön ja yleishyödyllisen seutuverkon häiriöihin ja riskeihin kohdistuvilla toimenpiteillä.

Hankkeen raportissa määritellään älykkään ja kestävän kyläverkkorakentamisen käsitteitä: siinä inventoidaan Maaseutuohjelman kannalta oleellisia yhteisöllisen toimijuuden ja uuden teknologian toimintatapoja, avoimeen koodiin perustuvaa kehittämistä, automatiikan, paikkatiedon ja esineiden internetin kehittämisen uusimpia keinoja.

NOSTERIIHI-hanke julkaisee aineistojaan ja raporttejaan suomen ja englannin kielillä hakijan Smart Rural 27 -palstalla: https://nettinoste.fi/wp/category/smart-rural-27/.

Hakijan esittely ja hankkeen resurssit

Hakijan esittely

Kuhmo on 5,4 neliökilometrin kaupunkikunta sijaitsee maan itärajalla 64. leveyspiirillä. Leveyspiiri jakaa Suomen kahteen yhtä suureen osaan. Taajamasta kuntarajoille on 40-60 km. Näin ollen maakunnan väestötiheys on alhainen ja ikärakenne painottuu ikäihmisten puolelle.

Rakennettu verkko on liitetty yli 200 kotitalouteen ja yritykseen. Osuuskunta on voittoa tavoittelematon ja yleishyödyllinen yritys, jonka päämääränä on luoda asukkaiden hyvinvointia ja kohentaa alueen yritysten toimintaedellytyksiä.

Tarvelähtöisiä kyläverkkoja rakennetaan parhaiten alhaalta ylöspäin ohjautuvan yhteistoiminnan menetelmillä. Jäseniä osallistava rakennustyö onnistuu kustannustehokkaasti, kun se hyödyntää väestön osaamista, käsityötaitoja, maanrakennuskalustoa ja vastikkeettomia työpanoksia.

EU:n ja valtion tuki on mahdollistanut kustannustehokkaiden valokuituverkkojen rakentamisen olosuhteissa, joissa sellainen kehittämistoiminta ja rakennustyö ei ole mahdollista toteuttaa markkinaehtoisesti. On mielenkiintoista todeta, että kun verkko oli rakennettu valmiiksi, se itse asiassa loi markkinoita, siellä missä niitä ei aikaisemmin ollut.

Osuuskunta omistaa omaehtoisesti rakennetut verkot, joiden palvelut pidetään mahdollisimman yksinkertaisina. Kun toimintaa kehitetään avointa yhteisöllisyyttä ja automaatiota hyödyntäen, syntyy verkko joka vaatii vain vähän ylläpitoa ja hallintoa. Nämä ideat ovat hyödyksi osuuskunnan jäsenille, jotka voivat alhaisilla kuukausimaksuilla nauttia nopean laajakaistan eduista.

Valokuituverkot ovat tietoyhteiskunnan energiatehokasta ja kestävän kehityksen kriteerit täyttävää infraa. Niiden toiminta on kuitenkin riippuvaista sähkötuotannosta, sen hinnoista ja siirron laadusta. Alueen ilmaston ääri-ilmiöt ovat johdattaneet osuuskuntaa investoimaan energia-aloitteisiin.

Meneillään oleva ’Älykäs maaseutu 27’ (Smart Rural 27) kehitystyö keskittyy sähkö- ja tietojärjestelmien tekniseen tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tarkastelut porautuvat myös Kainuun haavoittuvien sähkömarkkinoiden tilanteeseen ja niiden yhteiskunnallis-taloudelliseen perustaan.

Nämä osuuskunnan T&K-hankkeet hyödyntävät olemassa olevia sekä suunnitteilla ja rakenteilla olevia verkkoja. Hankkeissa kehitetään laitehuoneiden energiatehokkuutta, vähäisen energian LoRaWan esineiden internetiä (IoT) sekä kylien monipalvelukeskuksien mallia, joka tuottaisi elinvoimaa 100 prosenttisesti maaseudun taloja ja yrityksiä kattavassa tietoyhteiskunnan verkossa.

Hankkeen resurssit

Kymmenen vuotta alalla toiminut osuuskunta on onnistunut vakauttamaan vaikeaa taloudellista asemaansa. kartuttamaan varallisuuttaan 250 000 euron pankkiveloista 20 000 euron tasolle. Suurten investointien vuoksi menetetty osuuspääoman vastapainona on jo 70 000 euroa lähestyvä saldotilanne.

Osuuskunnan merkittävin voimavara on sen jäsenten, ulkopuolisten avustajien vapaaehtoistyö sekä yhteistoiminnallisten verkostojen kautta saatu apu. Omaehtoisesti toimien osuuskunnalla on valokuituverkkojen rakentamisen, verkkojen operoinnin ja ylläpidon osaamista. Rakennettavan hankkeen onnistumisen edellytyksenä on myös osuuskunnan elektroniikan ja automaation osaaminen. Osuuskunta on myös perehtynyt sähköisen infran ja sähkötuotannon, tietoyhteiskunnan vapaasti tai edullisesti jaettaviin tietorakenteisiin. Kuukausittain tuotetut talouden raportit tuotetaan oman talon sisällä kehitetyillä ohjelmilla Finanssialan yhteisöltä saatujen tietojen pohjalta.

Hakija on varmistanut tulevan hankkeen teknisiä edellytyksiä, Victron Electronics -yhtiöltä hankitulla testilaitteistolla. Avoimen karttatiedon OpenStreetMap -yhteisön valmiuksien kehittäminen on pantu alulle, mutta osuuskunnalta puuttuu toistaiseksi desimetritarkan paikantamiseen kykenevää laitteistoa.

Hankkeen tarve, tausta, kohderyhmä, hyödynsaajat ja toteutusalue

Hankkeen tarve ja tausta

Kuluneiden vuosien vaikeat kokemukset -- tykkylumikatastrofi, COVID-19 pandemia, Ukrainan konflikti, energian marginaalihinnoittelun synnyttämä kriisi -- ovat kohdanneet koko valtakuntaa, mutta erityisesti Kainuuta. Tykkylumikatastrofi kohtasi erityisesti Kainuun maaseutua. Sähkön siirtohinnat ovat maan korkeimpia. Valtakunnan rajalla sijaitseva Kuhmo on etulinjassa, jos sodan onnettomuudet kohtaavat maatamme.

Seuraukset näkyvät erityisen selvästi harvaan asutun maaseudun kylissä. Siellä käydään suoranaista kylätoiminnan taistelua eloonjäämisen puolesta.

Tykkylumen aikana kuntaviranomaiset joutuivat soittamaan maaseudun asukkaille tiedustellen tilannetta; sähkön, ravinnon ja veden saantia. Energiakriisi johti maan hallituksen korjausliikkeisiin laskujen kohtuullistamiseksi. Teleliikenteen ohjaavat toimijat ovat pohtineet keinoja, joilla Ukrainan konfliktin synnyttämiä ongelmien voisi lieventää. Suomessa jo meneillään olevien ongelmiin reagoivat toimet ovat osoittaneet riittämättömyytensä. On saatu selkeitä osoitusta proaktiivisen, siis ongelmia ennakoivan toiminnan tarpeellisuudesta.

Hakija on tykkylumitalvesta lähtien panostanut ongelmia lieventävään, pitkäjännitteiseen kehitystyöhön. Osuuskunnan edustaja teki aloitteen Elävä Kainuu Leader -yhdistykselle sähkökysymysten nostamiseksi toimintasuunnitelmaan. Sama taho on ehdottanut Kuhmon tulevaisuus- ja vetovoimajaostolle, että tietoyhteiskunta- ja energiakysymykset otettaisiin jaoston pohdittaviksi.

Palvelujen varmistaminen ei onnistu, jos se on riippuvaista yhdestä ainoasta viestintäkanavasta. Kyläturvallisuuden turvaamiseksi osuuskunnan täytyy tuottaa kyläverkoissa paremman toimintavarmuuden kuin mikä on viranomaisverkoissa ja puhelinyritysten langattomissa verkoissa.

Tietoyhteiskunnassa tietoliikenteen ja sähkön varmistaminen on ensisijaisen tärkeää. Hätäpalveluviestintä on ensiarvoisen tärkeää. Osuuskunta on pyrkinyt hankkimaan tietoa, miten laitehuoneiden energian kulutusta voisi vähentää ja miten varasähköä voisi moninkertaistaa niin että selviydyttäisin pitkäaikaistakin tuotannon katkoksista.

Valmisteluhankkeessa avataan täsmäpaikannuksen hyödyntämisen teknisiä haasteita ja uuden tekniikan sovellutusmahdollisuuksia kyläverkkorakentamisessa. Nocknet Oy on alan edelläkävijä Suomessa. Yhteistyö Kuhmon kyläverkkorakentajien kanssa alkoi Kuhmon kaupungin 'Nopeaa laajakaistaa koko Kuhmoon' -hankkeessa, jossa DI Fredrik Husberg esitteli kehittämiään työmetodeja. Osuuskunnan kokemuksena on, että teknisessä kehitystyössä varsinaiset haasteet ja työkohteet näkyvät vasta kokeilun aikana. Tällä valmisteluosuudella vähennetään oleellisesti varsinaisen hankkeen riskejä, kun valmistelija osaa mitoittaa loppulliset kustannukset hakemuksen kustannusarvioon.

Kohderyhmä ja hyödynsaaja

Osuuskunnan hanke perustuu osallistavan tutkimus- ja kehitystoiminnan periaatteisiin. Tällöin kohderyhmä on sama kuin hyödynsaajien joukko. Kohdeyhteisöt ovat Luoteis-Kuhmon kylät (erityisesti Iivantiira, Härmänkylä, Ylä-Vieksi Hietaperä, Timoniemi, Sylväjä, Vartius), mutta hyödynsaajia ovat laajemmin Kuhmon ja Kainuun harvaan asutun maaseudun kaikki kylät.

Laajemmat yhteiskunnan organisaatioita, kuten Kuhmon kaupunkia ja Kainuun maakuntaa on helppo lähestyä, mutta vaikea sidottaa. Maakunnan kansanedustajat muodostavat tärkeän kohderyhmän johon hanke pitää yhteyttä.
Elävä Kainuu Leader -toimintaryhmä on hankeidealle sympaattinen yhteistyötaho. Hyödynsaajia ovat myös Maaseutuverkoston 'Älykäs kylä' ja sen 'Kyläverkko' -keskusteluryhmien toimijat.

Kajaanin ammattikorkeakouluun avataan yhteistyösuhde. Kajaven, Lumme-Energian, Fortumin, Fingridin suunnalla pyritään vyöryttämään olemassa olevaa yhteistyösuhdetta.

Kansainvälisesti hankkeessa tehdään avauksia RIPE NCC:n maaseututoimijoihin, Smart Rural 27 energiaryppään jäseniin ja The Things Network LoRaWan-verkoston yhteisöjen suuntaan. OpenStreetMap ja QGIS kartta-alustojen kehittäjäyhteisöjen kiinnostusta tunnustellaan kansallisesti ja kansainvälisesti.

Yrityssektorilla Netarplan Oy, anturivalmistaja Ruuvi.com, aurinkosähkövalmistajan, Victron Electronics yhtiön kehittäjäyhteisö ovat potentiaalisimpia yhteistyökumppaneita - ja edunsaajia.

Toteutusalue

Hankevalmistelu kohdistuu Kainuun ja Kuhmon harvaan asutulle maaseudulle. Valmisteluhanketta toteutetaan osuuskunnan toimialueella sekä sidosryhmien kanssa Kainuussa, valtakunnallisesti ja EU:n alueella.

Hankkeen toteutus, aikataulu ja riskit

Hankkeen toteutus

Hanke toteutetaan osuuskunnan hallinnon alaisuudessa. Osuuskunnan hallitus johtaa yrityksen Smart Rural 27 yhteisöä ja se myös johtaa hanketta. Valmistelurahalla osuuskunta kokoaa yhteen ja sitouttaa yhteistyöhankkeen hanketoimijat.
Valmistelun aikana haetaan kumppaneita ja sidosryhmiä, hahmotellaan toteutettavaa hankekokonaisuutta, tavoitteita ja toimenpiteitä. Varsinaista hanketta toteuttaa Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta ja sen energiayhteisön jäsenet.

Tavoitteena on löytää valmistelun aikana yhteisiin tavoitteisiin sitoutuvia suomalaisia ja kansainvälisiä kumppaneita ja sidosryhmiä. Osuuskunta on käynyt alustavia keskusteluja kaikkien osuuskunnan laitetilojen omistajien kanssa. Iivantiiran kyläyhdistys on jo liittynyt energiayhteisöön ja neuvotteluja on käyty Härmänkylän metsästysseuran ja Yli-Vieksin kyläyhdistyksen toimijoiden kanssa. Valmisteluhankkeen aikana yhteisiä intressejä ja yhteistyön muotoja täsmennetään.

Verkostoitumalla saadaan varsinainen hankkeen pilottien vaikuttavuutta lisättyä, niin että ne yltävät kaikkialle Suomen harvaan asutuille alueille, mutta myös kansainvälisesti EU:n Smart Rural 27 energiaryppään jäsenille. Osuuskunta on kertonut toimistaan maaseutuverkoston 'Älykäs kylä' -keskusteluryhmän jäsenille. Aikaisemman toiminnan perusteella osuuskunta on valittu EU:n Smart Rural 27 -hankkeen energiaryppään majakkatoimijaksi. Osuuskunta on esitellyt alhaalta ylöspäin suuntautuvan yhteistoiminnan etuja ryppään muille toimijoille. Yhteistoimintaa kehitetään valmisteluhankkeessa luomalla sujuvan monikielisen www-julkistamista helpottavan WordPress-alustan. Tätä valmiutta hyödynnetään varsinaisessa hankkeessa.

Valmistelu antaa mahdollisuuden kiteyttää ’Älykäs kylä’ -hankkeen suunnitelmaa ja asetettuja tavoitteita toteutuskelpoiseksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi. Valmistelun aikana pyritään löytämään keinoja, jotka tehokkaimmin edistävät harvaan asutun maaseudun kyläverkkojen älykkäitä ratkaisuja. Maaseudun älykkyyttä tavoitellaan hankintojen ja rakentamisen kustannustehokkuuden, kestävän kehityksen, kyläturvallisuuden, ilmaston ääri-ilmiöiden, energialainsäädännön ja yleishyödyllisen seutuverkon häiriöiden ja riskien tarkastelulla.
Tarkoituksena on tuoda päivänvaloon niitä infraosaamisen kehittämistoimenpiteitä, joita Suomen maaseudulla tarvitaan, kun maa siirtyy tietoyhteiskunnan aikakaudelle. Hakijan erityisiä mielenkiinnon kohteita ovat kyläverkkojen laitetilojen voimavarat sekä rakentamisen toimenpiteet.

Valmisteluhankkeessa määritellään älykkään kyläverkkorakentamisen käsitteitä. Mitä tarkoittaa älykäs kehittäminen maaseudun, ja erityisesti kyläverkkorakentamisen yhteydessä. Esimerkiksi innovatiivisuutta ja kestävää kehitystä on haluttu painottaa Leader-rahoitteisissa maaseutuohjelman hankkeissa. Kun sitten ruvetaan keskustelemaan kyseisten käsitteiden pohjalta, on käynyt ilmi, että käsitykset niiden merkityksestä ovat kovin hataria. Valmisteluhankkeen aikana ammennetaan näihin aiheisiin paneutuvasta kansainvälisestä keskustelusta ja tieteellisestä työstä.

Valmistelun aikana kiteytetään hankkeen aikana harjoitettavia yhteisöllisen toimijuuden muotoja. Mittaviakin toimia toteuttaneen osuuskunnan tulee koota kokemuksiaan selkokielellä ymmärrettäväksi tekstiksi, niin että ainakin hankealueen yhteisöt oppivat ymmärtämään miten nykyisellä ja tulevalla aikakaudella työvoima vapautuu ja maaseudun asukkailla on yhä enemmän mahdollisuuksia kehittää omia elinehtojaan yhteistoiminnalla ja vapaaehtoisella työllä. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa tässä aivan erityisiä keinoja.

Uusi teknologia ja erityisesti tieto- ja viestintäteknologia ovat tietoyhteiskunnan kulmakiviä. Osuuskunta raportoi hankkeen aikana, miten se on automatiikan avulla helpottanut taloushallintoaan. Se myös kiteyttää miten tehtyä työtä voidaan varsinaisessa hankkeessa sujuvoittaa tehostetusti. Finanssialan voimavaroja on tarkoitus hyödyntää ja kehitettyä automatiikkaa jakaa muiden kyläverkkotoimijoiden ja myös muiden yritystoimintaa harjoittavien yhteisöjen keskuudessa. Hankkeen raportissa tehdään selväksi miten avoimeen koodiin perustuvaa kehittämistä voisi hyödyntää kyläverkkorakentajien keskuudessa. Näitä menettelyjä on tarkoitus soveltaa varsinaisessa Älykäs kylä -hankkeessa.

Viranomaisten toimien kautta seutuverkkojen suunnittelu on keskittynyt kohti yhden liiketaloudelliseen voittoon pyrkivän yrityksen asiakkuutta. Keskeisenä keinona on yrityksen paikkatieto-osaaminen. Maanmittauslaitos (MML) on kuitenkin esimerkillisellä tavalla avannut tietokantojaan kaikkien vapaaseen käyttöön. Osuuskunta on yhdessä Netarplan-verkkosuunnittelijan kanssa pannut alulle vapaaseen koodin QGIS-ohjelmistoon perustuvan verkkosuunnittelualustan kehitystyön.

Hakija selvittää valmisteluhankkeessa miten mainittuja resursseja voisi jalostaa käyttökelpoiseksi kokonaisuudeksi -- joko omaehtoisesti tai ulkoisilla hankinnoilla. MML:n ja Tilastokeskuksen voimavarojen lisäksi kehittämisen ketteryyttä tavoitellaan lisäksi hyödyntämällä suomalaista OpenStreetmap -osaamista. OSM on yhteisöllisesti kehitetty kartta-alusta, jossa nopeammin kuin MML:n mekanismeilla voidaan kirjata rakenteilla olevan kyläverkon paikkatietoja.

Valmisteluhankkeessa on myös tarkoitus kiteyttää 'Nopeaa laajakaistaa koko Kuhmoon' -hankkeen yhteydessä esiteltyä desimetritarkan paikkatiedon keruu- ja dokumentaatiojärjestelmää. Hankevalmistelijat suunnittelevat Lapinjärven kyläverkkorakentajien kanssa, miten järjestelmää voisi ottaa käyttöön valtakunnallisesti.

Osuuskunta on yhdessä Iivantiiran kyläyhdistyksen kanssa luonut perustan esineiden internetin käyttöönotolle. Tavoitteena on tuottaa järjestelmä, joka toimii kriisitilanteissa, esimerkiksi pitkäaikaisen sähkökatkoksen aikana. Iivantiiran LoRaWan-verkko on jo toiminnassa, mutta kotitalouksien päätelaitteiden toiminnallisuutta tulee vielä kehittää. Valmisteluhankkeessa täsmennetään mihin LoRaWan:in pilottitoimiin on järkevintä keskittyä varsinaisessa hankkeessa.

Hakija on vuoden ajan kehittänyt laitetilojensa energiatehokkuutta. Tehtyä T&K -työtä on raportoitu osuuskunnan Smart Rural 27 -palstalla. Varsinaisessa hankkeessa on tarkoitus pilotoida pitkäaikaisen (>30h) UPS-voimavaran toimintaa. Tässä osiossa myös suunnitellaan keinoja, joilla mittaroinnin tarkkuus voidaan varmistaa. Victron Electronics -yhtiön ratkaisujen avulla on tarkoitus selvittää mitkä ovat eri laitekokonaisuuksien komponentit ja niiden hinnat. Osuuskunta on kehittänyt Ruuvi.com -yhtiön antureiden 0,2 Celsiusasteen tarkkuutta hyödyntävän järjestelmän. Valmisteluhankkeessa suunnitellaan, miten näitä järjestelmiä voidaan tehokkaimmin pilotoida varsinaisessa hankkeessa.

Talven tykkylumen aiheuttamien katkoksien lisäksi Kainuun kyläverkkojen toimintavarmuutta vähentävät ukonilmat. Osuuskunta on onnistunut vähentämään ukkosilmojen haittoja salamaniskujen ylijännitteitä vaimentavilla ukkossuojilla. Myöhemmässä hankkeessa hankittavat UPS-laitteet vähentävät samoin tuotantokatkoksen vaaraa. Osuuskunta haluaa kuitenkin tuottaa lähestyvästä ukonilmasta varoittavan järjestelmän. Säätiedotusalalla toimii yritys, jolla on valmiina ukkosvaroitusjärjestelmään liittyvä osaaminen. Osuuskunnalla on kuitenkin ollut vaikea sopia tarvittavasta kehitystyöstä ilman rahoituksellista selkärankaa.

Aikataulu

  • Valmisteluhanketta toteutetaan 1.9.2023 - 31.03.2024 välisenä aikana.
  • Lopullisessa hankesuunnitelman laadinnassa tarpeellinen käsitteellinen selvitystyö aloitetaan heti hankkeen alussa.
  • Kumppaneiden ja sidosryhmien hakua suoritetaan koko hankeperiodin aikana.
  • Varsinaisen hankkeen suunnittelutyö aloitetaan heti vireilletulon myötä.
  • Täsmäpaikannuslaitteet tilataan syyskuussa
  • Salamoista varoittavan järjestelmän toteutusta suunnitellaan ja mahdollisen ulkoisen hankinnan yksityiskohdista neuvotellaan syyskuussa.
  • Sotkamon kansalaisopiston kanssa toteutettavaa OpenStreetMap-koulutusta suunnitellaan syys- ja lokakuussa.
  • Täsmäpaikannuksen kokeiluasennus pannaan alulle lokakuussa, jonka jälkeen järjestelmää koeponnistetaan.
  • Verkkosuunnittelujärjestelmää kehitetään syyskuusta lähtien vuoden loppuun asti.
  • Laitetilojen lukitus- ja valvontajärjestelmien kehittämistä inventoidaan lokakuussa.
  • LoRaWan-kehitystöitä suunnitellaan lokakuussa.
  • Tehtyä kehitystyötä kuvaavien raporttien laatiminen ja niihin liittyvää käännöstyötä suoritetaan lokakuusta lähtien hankeperiodin loppuun asti.
  • WordPress-alustan monikielisyysominaisuuksia kehitetään marraskuussa.
  • Varsinaisen hankkeen suunnitelma ja hakemus laaditaan marras- ja joulukuun aikana, niin että ainakin laitetilojen sähkölaitteet saadaan hankittua ja asennettua ennen vuoden loppua.
  • Valmisteluhankkeen loppuraportti laaditaan tammikuun aikana.
  • Loppuraportti julkaistaan osuuskunnan verkkosivuilla.

Riskit

Valmisteluhanke on sinänsä oivallinen keino alentaa varsinaisen hankkeen riskitasoa. Itse valmisteluhanke näyttää jokseenkin riskittömältä. Ohjeistuksessa on todettu, että jos valmisteluvaiheessa osoittautuu, että hankeidea ei toimi niin hakijalle näyttäisi riittävän, että osuuskunta laatii tuloksena raportin syistä, miksi varsinaisen hankkeen käynnistäminen ei onnistu. Osuuskunnan hankkeessa rahoittajan riski on vähäinen sillä - kuten tässä hakemuksessa muualla selitetään - hankkeen toteuttaminen on osuuskunnan elinehto.

Toiminnan jatkaminen ja tuen kohteen ylläpitosuunnitelma

Vaikka tietoyhteiskunnan edut eivät välttämättä avaudu kaikille alueen asiakkaille. Yleishyödyllisen kyläverkkoyrityksen täytyy kuitenkin jatkuvasti lunastaa paikkansa paikallisyhteisöissä osoittamalla käytännön esimerkein nopean tietoliikenteen ja alhaalta ylöspäin rakentuvan omaehtoisen yhteistoiminnan edut.

Osuuskunnan kehitystyö on systemaattista. Hankkeessa aloitetun omaehtoisesti kehitystyön jatkaminen on osuuskunnan tulevan toiminnan elinehto. Valmisteluhanke tähtää toimintaan, jota toteutetaan 2024 vuodenvaihteen aikoihin haettavassa, varsinaisessa 'Älykäs kylä' -hankkeessa. Siten valmisteluhankkeen työn jatkaminen on samoin työn jatkuvuuden ehto.

Rakentamalla omaa energiayhteisöään työn jatkuvuus on taattu omalla toiminta-alueella. Osuuskunta raportoi kehitystyötään omissa kokouksissaan, omilla ja yhteistyöverkostojen (Kuhmon kaupunki, Elävä Kainuu Leader, Maaseutuverkosto, Smart Rural 27, The Things Network, Victron Electronics community forum) verkkosivuilla. Hanke tuottaa raportteja ja hankesuunnitelman, joka julkaistaan osuuskunnan verkkosivuilla. Syntynyt yhteistoiminnan verkosto takaavat valmisteluhankkeen tuloksien edelleen kehittämisen.

Jatka lukemista NOSTERIIHI valmisteluhankkeen suunnitelma

Täsmäpaikannus älykkäiden kyläverkkorakentajien apuvälineenä

English summary: Increased GIS precision is a basic resource of the information society. Nocknet Oy, a partner of the cooperative, has developed cost-effective methods of implementing a radio based RTK GPS systems for use in village network construction and agricultural work. The cooperative has ordered test equipment to get hands-on experience during its Smart Village preparation.

Huolellinen dokumentointi kuuluu kyläverkkorakentajan hyveisiin. Työ on vaivatonta rakentamisvaiheessa kun kaivujäljet ovat vielä näkyvissä. Osuuskunta on sisällyttänyt kaikkien erityisrakenteiden ja normeista tehtyjen poikkeamien dokumentoinnin maanrakentajien vastuualueelle. Dokumentoimalla onnistuu myöhemmin ylläpidon eri toimenpiteet kohtuullisella vaivalla. Sellaisia tehtäviä ovat erityisesti kaapeleiden ja muiden verkkorakenteiden näytöt.

Apuna on käytetty GPS paikannuslaitteita. Niiden tarkkuus on kuitenkin parhaimmillaan ollut 0,5-2 metriä. GNSS-menetelmät ja laitteet ovat kuitenkin parantuneet merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana. Vaikeutena on ollut erityisesti vääristystä aiheuttavat luonnon olosuhteet. RTK-täsmäpaikannus välittää radiosignaalin avulla korjaussignaalin, jonka avulla saavutetaan helposti desimetritarkkuuteen, jopa senttimetritarkkuuteen yltäviä mittaustuloksia.

Kyläverkkorakentaja Nocknet Oy on kehittänyt RTK GPS -valmiuksia ja erityisesti niiden kustannustehokasta hyödyntämistä. Kuhmon kaupungin 'Nopeaa laajakaistaa koko Kuhmoon' -hankkeessa yritys esitteli uuden menetelmän etuja . Menetelmän periaatteita esitellään oheisessa PDF-asiakirjassa:

Osuuskunnalla on tarkoitus hankkia kokemusta täsmäpaikannuksen käytöstä. Yritys on omalla riskillään tilannut välineitä kokeilukäyttöön. Kokemuksena on, että teknisten järjestelmien todelliset mahdollisuudet ja ongelmat näkyvät vasta siinä vaiheessa kun välineiden käyttöä koeponnistetaan. Kokemuksista on tarkoitus kertoa näillä, osuuskunnan Älykäs Kylä -hankkeen sivuilla.

Huomatkaa, että täsmäpaikannuksella on runsaasti eri sovelluksia maaseudulla, erityisesti maataloudessa: traktoreiden ja muiden laitteiden ohjauksessa, työkoneiden liikkeiden seurannassa jne.. Jos jollakin osuuskunnan toiminta-alueen elinkeinonharjoittajalla on halua hyödyntää vapaasti jaettavaa RTK-signaalia, pyydämme ottamaan yhteyttä, jotta testityötä voidaan laajentaa mahdollisimman kattavaksi.

Älykäs kylä -valmisteluhanke vireillä

English summary: In this news article the cooperative informs members and stakeholders of its Smart Rural 27 community about preparation of a project application submitted through the smart village program of the Finnish Food Authority.

Ruokavirasto on julkaissut maaseudun elinvoimaa rakentavan CAP27-tukiohjelmansa. Sen yhteydessä on mahdollista hakea valmistelurahaa Älykäs kylä -hankkeiden suunnitelmien kiteyttämistä ja yhteistyökumppaneiden sidottamista varten. Osuuskunta on hakenut kyseistä tukea, Ruokavirasto on ilmoittanut hakemuksen vireilletulosta ja Elävä Kainuu Leader on puoltanut hakemuksen hyväksymistä.

Valmisteluhanke antaa Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunnalle mahdollisuuden kiteyttää valmisteilla olevan ’Älykäs kylä’ -hankkeen suunnitelmaa toteutuskelpoiseksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi. Osuuskunta kokoaa yhteen ja sitouttaa yhteistyöhankkeen toimijat. Toteutettavaa hankekokonaisuutta, tavoitteita ja toimenpiteitä määritellään yhteisöllisesti.

Hakija etsii yhteisiin tavoitteisiin sitoutuvia suomalaisia ja kansainvälisiä kumppaneita ja sidosryhmiä. Kuhmon ja Kainuun harvaan asutun maaseudun asukkaat ja yritykset ovat toiminnan välittömiä kohteita. Verkostoitumalla saadaan varsinaisen hankkeen pilottien vaikuttavuutta lisättyä yltämään Suomen harvaan asutuille alueille ja myös kansainvälisesti EU:n Smart Rural 27 -hankkeen energiaryppään jäsenille.

Päämääränä on tuoda päivänvaloon niitä infraosaamisen kehittämistoimenpiteitä, joita maaseudun kyläverkoissa tarvitaan, kun Suomi siirtyy tietoyhteiskunnan aikakaudelle. Kyläverkkojen laitetilojen voimavarat sekä rakentamisen toimenpiteet ovat hakijan erityisiä mielenkiinnon kohteita. Valmistelun aikana valitaan ne keinot, jotka tehokkaimmin edistävät harvaan asutun maaseudun kyläverkkojen älykkäitä ratkaisuja.

Kyläverkkojen laitetilojen voimavarat sekä rakentamisen toimenpiteet ja täsmäpaikannus ovat hakijan erityisiä mielenkiinnon kohteita. Valmistelun aikana valitaan ne keinot, jotka tehokkaimmin edistävät harvaan asutun maaseudun kyläverkkojen älykkäitä ratkaisuja.

Maaseudun älykkyyttä tavoitellaan hankintoihin ja rakentamisen kustannustehokkuudella. Päämäärään päästään kestävään kehitykseen, energiatehokkuuteen, kyläturvallisuuteen, ilmaston ääri-ilmiöihin, energialainsäädäntöön ja yleishyödyllisen seutuverkon häiriöihin ja riskeihin kohdistuvilla toimenpiteillä.

Hankkeen raportissa määritellään älykkään ja kestävän kyläverkkorakentamisen käsitteitä: siinä inventoidaan Maaseutuohjelman kannalta oleellisia yhteisöllisen toimijuuden ja uuden teknologian toimintatapoja, avoimeen koodiin perustuvaa kehittämistä, automatiikan, paikkatiedon ja esineiden internetin kehittämisen uusimpia keinoja.

NOSTERIIHI-hanke julkaisee aineistojaan ja raporttejaan suomen ja englannin kielillä hakijan Smart Rural 27 -palstalla: https://nettinoste.fi/wp/category/smart-rural-27/.

Laitekaapin lämpövuotojen paikallistaminen

English summary: The cooperative aims at improving energy efficiency in a number of ways. This article describes use of infrared camera equipment in spotting heat leakages in the cabinet of the machine room of the village network. In another article we described how heating can be optimized automatically to avoid excessive hysteresis.

Kyläverkon laitekaapin energian säästön ensimmäisiä tehtäviä on huolehtia siitä, ettei lämpöenergia karkaa ympäristöön. Vuotojen paikallistaminen on rakennusalan ammattilaisille rutiinitehtävä. Rakenteita tarkistetaan helposti lämpökameran avulla.

Osuuskunta tutki pilottiasennuksensa laitekaappia Teledyne valmistajan FLIR-lämpökameralla. Kyseisen mallin (FLIR E5 1.2L) ominaisuudet ja käyttö (kuvaus, kuvien siirto) muistuttavat suuresti tavallisen digikameran vastaavia menettelyjä.

Tutkimus tehtiin pakkaspäivänä, maaliskuussa 2023. Lämpövuotojen kohdat löytyivät helposti kameran avulla. Kuvassa lämpimin kohta on vaalein. Lämpötila kohdistimen kohdalla näkyy vasemmassa yläkulmassa. Merkittävimmat vuodot olivat kaapinoven saranan ja oven ulkolistan kohdalla. Niihin kiinnitettiin kumilista, joka tehokkaasti tukki vuodon.

Kaapin sivussa ja sen yläreunalla oli rakoja, jotka tukittiin akryylimassalla.

Lämpökamerasta on toki muutakin käyttöä kuin lämpövuotojen etsinnässä. Niillä voi kartoittaa myös mahdolliset ylikuormitetut sähköjohdot. Esimerkiksi väärin mitoitetun akkukaapelin ylikuumentuminen erottuu välittömästi kameralla.

Välineet ovat jokseenkin hinnakkaita, joten satunnaisesti mittaava kyläverkon rakentaja hankkii kameran käyttöönsä vuokraamalla sellaisen rakennusalan välinevuokraamolta. Näitä kehittyneitä kameroita voi vuokrata muutaman kymmenen euron päivävuokralla esimerkiksi rakennusalan laitevuokraamoilta.

Energiaomavaraisuudesta / On self-reliant energy

Smart Rural 27 -hankkeen Stanzin kokouksessa Riddle & Code -yhtiön esittelijällä Kai Siefertilla oli vetävä iskulause: 'Energiaomavaraisuuden rakentaminen alkaa data omavaraisuudesta'.

Photo: Ann-Sofi Backgren

At the Smart Rural 27 excursion to Stanz, Kai Siefert from Riddle & Code presented a pull-up banner with a wise message, which freely ranslated states: 'Self-reliant energy begins with ownership of an independent data network.'

Yanis Varoufakis Euroopan marginaalihinnoittelu -järjestelmästä (cf. summary)

Osuuskunnan kannanotossa viitatataan Yanis Varoufakiksen marginaalihinnoittelusta esittämään kritiikkiin. Tekstitimme DiEM25 -liikkeen tuottaman videon suomeksi. Suurenna videoikkunan oikeasta alalaidasta video koko ruutua kattavaksi ja valitse sen jäleen ratas-ikonin alta avautuvasta valikosta > Subtitles/CC > Finnish.

English introduction: This is a video produced by the DiEM25 movement, where Yanis Varoufakis presents his brilliant exposé of the EU imposed marginal pricing mechanism. The video is published here to attach the Finnish spectators' attention to the factm that the cooperative has provided the video with Finnish subtitles.

Please, also consult the cooperative's stand on the public hearing: Revision of the EU’s electricity market design presented as a response to the hearing on the energy crisis organized by the commission. The organizers have promised to publish the answers, but so far they didn't follow up their intentions.

Village network cooperative of Kuhmo

Suomenkielinen yhteenveto: Tämä englanninkielinen versio osuuskuntaa luonnehtivasta yleiskuvauksesta Osuuskunta-palstalla.

Kuhmon kyläverkko-osuuskunta is a village network company, which operates in the north-western part of Kuhmo municipality in Kainuu region, Finland. Kuhmo is a wide municipality with a radius of 40-60 km. It is located at the Russian border on the 64th latitude, which divides Finland in two equally sized parts. The population density of the region is low and it has quite an elderly age structure. The network consists of over 200 households and companies.

The cooperative is a non-profit enterprise, which focuses its efforts on creating well-being for the inhabitants by providing the prime infrastructure of the information society mode of production. It also aims at promoting the operating conditions for rural companies in the area. Village networks are constructed by bottom-up oriented collaborative work, made possible by handicraft skills, earthwork machines and voluntary efforts of the members.

EU and state support has enabled construction of cost-effective fiber networks in conditions where such development and operation wouldn’t be possible in a market-driven way. Once constructed, the network has indeed created markets, where there were none.

While the self-reliant cooperative operates its own networks, the service framework is kept simple. Driven by open source development and automation, the network requires only a small amount of maintenance and administration. These concepts have proven to be beneficial for the cooperative members, who can enjoy advantages of highspeed net communication by paying minimal subscription fees.

Fiber networks are the sustainable and energy efficient infrastructure of the information society. It is, however, dependent on electricity production, prices and transmission quality. Disturbances caused by extreme weather conditions have led the cooperative to invest on energy related efforts. The on-going ’Smart Rural 27’ work focuses on technical research and development of electrical systems, but also on Kainuu’s vulnerable electricity market situation and its socio-economic base.

R&D projects make use of existing village networks and new ones under planning and construction. They include development of energy-efficient machine rooms, a low-energy LoRaWan IoT network and development of a model for resilient village network hubs, serving rural households in village networks with 100% penetration.

The cooperative’s stand on the public hearing: Revision of the EU’s electricity market design

Lion Hirth defines the marginal pricing model as a system where prices are "being set by the variable cost of the marginal plant, i.e. the most expensive plant that is required to serve demand." "In electricity markets, 'marginal pricing' and the 'merit order model' are confusing people all the way up to heads of state". Hirth quotes two of the leaders:

"People are being charged for their electricity prices on the basis of the top marginal gas price, and that is frankly ludicrous. We need to get rid of that system” (Boris Johnson).
"You have skyrocketing electricity prices that no longer have anything to do with electricity production costs, it follows gas, it’s absurd" (Emmanuel Macron)

A pricing system based on exceedingly high gas prices, seems to remove any esteem of our population on the EU. Other scholars (Janis Varoufakis) are of the opinion that the model is complicated and confusing, because the intention is exactly to do what Hirth says; that is “to confuse the people”.

Dennis Hesseling of ACER explained for the YLE Spotlight program that high end-user prices cannot be affected at the European level. “It is up to the member states to” act. Despite obvious dysfunctionalities, he thinks that “the system is doing what it is supposed to do”.

The validity of these value judgements depends on the evaluator’ s frame of reference. The system seems to be beneficial to electricity companies, while being harmful to their customers. Especially, ACER’s viewpoint cannot be appreciated by the citizens.

In Finland’s case, it seems that marginal pricing has in fact little to do with “efficient dispatch and cross border flows”. Our dependence on gas is very low. Although moments of crisis were experienced during the autumn of 2022, it seems that Finland will soon be self-reliant. There is even talk about future over-production of electricity.

We feel compelled to note that explaining high electricity prices as being predominantly a consequence of the Russian – Ukrainian conflict doesn’t conform to the views of some economic analysts (e.g. Hans-Werner Sinn). Moreover, recent reports from the International Monetary Fund would indicate that the Russian economy remains intact from the sanctions.

Being a recipients of EU support, we would be inclined to summarize our view in this way:

• The marginal pricing model channels unjust profit to energy investors at the expense of rural end users
• EU needs to get rid of the marginal pricing system. It undermines good-will created by the EU-supported rural development program
• Local electricity prices should be determined – as directly as possible – by actual production costs
• The Union should consider reformulation of the energy blockade against Russia, as it doesn’t seem to have the intended effect; instead it apparently seems to have the opposite outcome.

The cooperative believes in the importance of proactive approaches to control infrastructure usage. This is especially important in environments where extreme weather phenomena can unexpectedly create unbearable conditions. The day-ahead mechanism could be a way of correcting some of the irregularities created by the current marginal pricing model.

It is essential to be aware of the dependency if information society on electricity. Most of the essential tools of production are most often somehow based on electrically mediated information. This all the more important in rural areas with predominantly long distances.

Therefore, we studied practices of Nord Pool, Fingrid, the Finnish Energy Authority, electricity distribution company Kajave and eight retail companies. The cooperative aimed at finding out how the day-ahead-market mechanism could promote electricity usage, in ways which would be most beneficial to end-user households and companies, as well as to the national economy.

Nord Pool represents the highest level in the transaction chain. Unfortunately, their details on the total cost of a day-ahead data license are until today rather unclear. As soon as the public consultation arrived at the cooperative on 25.1.2023, we sent a query to the agency asking about their pricing details as well as about conditions of being granted an ‘Internal use only’ license. The company sent a message in receipt of our message next day. After experiencing delay in getting a response the cooperative signaled 8.2.2023 the urgency of the matter. Two months later there hasn’t been a response from Nord Pool.

It seems that that yearly license cost is 1100€ for Finnish customers (the price being much higher for citizens in some other countries). In addition, the cooperative would have to pay a yearly 250€ fee for each customer which downloads day-ahead data. Training courses (at 750€ per participant) will be arranged, but these are still “to be announced”. It is unclear whether Nord Pool demands payments of other fees for this training.

This pricing can be compared with fees collected on the telemarket. It is not an analogous case, but by studying the telemarket we get a point of reference, on how systems can be organized cost effectively and on a European scale:

RIPE NCC coordinates AS numbers, it maintains databases of border gateway protocol information, allocations of IPv4 and IPv6 network segments; the company offers tools for analyzing health of the teleoperator’s local network; it distributes free data probes; and it organizes free webinars as well as face-to-face data courses for teleoperator customers. As the RIPE redistributes excess contributions to the customers, the fee has varied considerably. It was 786€ in 2022 and 1542€ for 2023. This generates an estimated modest yearly payment of only 5,80€ (2022) and 11,40€ (2023) for each household in the cooperative.

Fingrid is the national core network operator. They maintain a service which distributes a number of real-time parameters over the net. Distributing day-ahead data could be handled routinely by them. However, due to restrictions maintained by Nord Pool, Fingrid is not able to relay the relevant information.

Although most Finnish retailing companies present diagrams on current and day-ahead prices, none of them distribute numerical information. Vattenfall was sympathetic to our aim of distributing day-ahead data, while informing that they would come back to our query in the autumn. Lumme-energia reported that they are "with high priority" developing a mechanism for download of day-ahead data.

We would emphasize the following aspects:

• Current practical conditions tend to work against attempts to optimize electricity usage to the advantage of the end-user
• Our research demonstrates that the pricing scheme created by Nord Pool currently blocks end-users from optimizing their electricity consumption according to the day-ahead market
• Pricing should be regulated to become comparable to the level of fees on the European tele market
• Introducing mandatory distribution of pricing data and enabling automatic electricity control could be beneficial to end-users and the national economy
• It seems that real-time distribution of next-day prices over the Internet can and should be achieved easily, as the necessary frameworks are already available at the national level.

Deduction of offsite generation can be vital, but the cooperative would put much more emphasis on self-reliant and distributed, sometimes even off-grid electricity generation, but also on energy storage. These seem to be the best ways of achieving sustainability and resilience.

Distributed systems would promote ideal placing of the solar power plants. Distribution would also strengthen the collaborative nature of rural communities. In analyzing the topology our telecommunication cables, the cooperative arrived at the conclusion that distributed production could support better resilience and even a smarter defense strategy, since a distributed system is much more difficult to eliminate than a centralized one.

It seems to us that this public consultation is much too business oriented, without giving end-users and the national economy due emphasis. This can harm the overall aim, which should be to create sustainable electricity market. The best way of generating electricity savings may often be the electricity which was never used or the electricity which was generated off-grid.

• The electric distribution system can still be a natural monopole, but the regulators should prevent electric companies from being sole authorities on rural electricity production and distribution
• The union should promote the birth of energy communities which should have the right to build extended networks and to distribute electricity to community members
• It is essential that EU rural support rewards self-reliant construction of energy production and storage systems. This can be supported in smart village and smart rural neighborhood programs
• The distribution company should be encouraged to create scheduled pricing schemes, where nightly transfers and use gets premium handling to the advantage of end-users and the state.

Selvitys energian käytöstä osuuskunnan laitetilojen kaapeissa

English summary: In this article the cooperative describes how the open source software of the Cerbo GX central unit from Victron Electronics can be tuned to avoid excessive hysteresis of the cabinet radiator. By blocking heat leakages spotted by infrared camera equipment a considerable combined improvement can by achieved. Use of the infrared cameras is described in a companion article.

Nopea ja toimintavarma valokuituverkko on kestävään kehitykseen tähtäävän tietoyhteiskunnan tärkeimpiä infrarakenteita. Sähköinen tietoliikenne on kuitenkin riippuvaista sähkötuotannon laadusta ja sen toimintavarmuudesta.

Tykkylumikriisi vuonna 2020 paljasti, että luonnon ääri-ilmiöt uhkaavat sähkötuotannon luotettavuutta. Toista viikkoa jatkuneen kriisin aikana pitkät sähkökatkokset lamaannuttivat kyläverkkojen toiminnan. Pisin yhtäjaksoinen katkos oli Härmänkylän laitetilassa ja se kesti 35 tuntia. Tällöin kävi samalla myös ilmi, ettei sähkön siirtoyhtiö ollut tietoinen alueemme sähköisten palvelujen toimivuuden kannalta elintärkeän tietoliikenteen tarpeista. Saatoimme viestiä tarpeistamme, toivoen asukkaiden ensisijaisten viestintätarpeiden mukaista sähköverkon korjausjärjestystä.

Osuuskunta hankki sähkötoimintojen selvittämiseen soveltuvaa laitteistoa. Selvitysvaihe käynnistyi tehokkaasti syksyn alussa 2022. Victron Energy ja PylonTech -yhtiöiden valmistamat välineistöt soveltuvat mittauksien lisäksi, energian käytön tehostamiseen ja pitkäaikaiseen sähkön varastointiin.

Victronin laitteita käytetään yleisimmin aurinkosähköjärjestelmien rakenneosina. Tässä vaiheessa osuuskunta selvittää niiden käyttökelpoisuutta jatkuvan sähkön eli UPS:in yksikköinä. LiFePo4 litium-akuston energiatiheyden ominaisuudet ovat huomattavasti korkeammalla tasolla kuin lyijyakuilla. Hankitut laitteet nostivat varoaikaa kerralla 6 tunnista 30 tuntiin. Akuston elinkaari on pitkä. Se ylittää 10 vuoden rajan.

Entuudestaan kalliiden sähköhintojen kehitys häiriintyi kuluneen syksyn aikana. Pörssihinnat kasvoivat rajusti, välillä moninkertaisiksi. Osuuskunta keskitti huomiotaan energiaa säästäviin toimenpiteisiin. Taloudellinen energian käyttö vähentää samalla lämmitykseen ohjautuvan varasähkön tarvetta.

Paikansimme lainatun lämpökameran avulla laitekaapin vuotokohdat, jotka tukittiin akryylimassalla ja kumilistoilla. Kameran saa myös vuokrattua muutamalla kympillä lähimmästä rakennuskoneliikkeestä. Tämä on hyvin alkeellista toimintaa, joka kuitenkin aikaansai huomattavan energiakulutuksen muutoksen. Näitä toimenpiteitä kuvaamme yksityiskohtaisesti artikkelissa Laitekaapin laitevuotojen paikallistaminen.

Victronin Cerbo GX -ohjausyksikön ohjelmistoa kehitetään avoimen koodin periaatteiden pohjalta. Hollannissa toimiva yritys kehitti termostaattia muistuttavan toiminnallisuuden, jonka avulla ohjausyksikön releet ja siten lämpöpatteri (sekä kesäaikana tuuletin) ovat automaattisesti ohjattavissa lämpötilalukemien perusteella. Yhden asteen säätötarkkuus johti kuitenkin lämpöpatterin ylimääräiseen lämpenemiseen.

Ominaisuus, joka hidastaa muutoksiin reagoimista kutsutaan tekniikan kielellä hystereesiksi. Kaaviossa näkyy, että 1 celsiusasteen tarkkuudella säädetty kaappi lämpenee parhaimmillaan vielä kaksi astetta sen jälkeen, kun termostaattina toimiva rele on jo katkaissut lämpöpatterin sähkön:

Suomalaisen Ruuvi.com -yhtiön RuuviTag-anturi on lämpömittarin lisäksi ilmapuntari, kosteusmittari (ja liikeanturi). Osuuskunta viritteli Victronin ohjelmistoa niin, että se kykenee huomioimaan RuuviTagin herkät mittaukset. Ne toteutuvat 0.2 celsiusasteen tarkkuudella (laitteen valmistaja ilmoittaa, että RuuviTag Pro anturin mittaustarkkuus on +- 0.1 Celsiusastettta). Hystereesi-ilmiön välttämiseksi riittää kuitenkin anturin tarkka resoluutio, joka Pro-mallilla on jopa 0.01 Celsiusastetta. Lämpöpatterin herkempi säätö estää laitekaapin liiallisen lämpenemisen ja säästää siten sähkön kulutusta.

Näillä toimenpiteillä energian kulutus väheni dramaattisesti. Entistä tarkemmalla lämpömittauksella voitiin nimittäin vähentää kaapin liian suureksi kasvanutta lämpötilan vaihtelua. Karkeasti arvioiden, kaapin tiivistys ja termostaattiautomatiikka likimain puolittivat kaapin lämmitykseen käytetyn sähköenergian.

Tässä kohtaa maallikon kysymys kuuluu: Mitä tässä esitelty järjestelmä maksaa? Sitä on vaikea sanoa, sillä energiakriisin myötä hinnat kasvavat nopeasti. Jos vertailemme tässä testattua järjestelmää teollisuustason UPS:iin, niin teollisuus-UPS:in hinta näyttäisi olevan lyijyakuilla ainakin kaksi kertaa korkeampi kuin testatun järjestelmän hinta. Pitkäikäisillä Litium-akuilla toteutettuna hinta näyttäisi olevan vähintään neljä kertaa korkeampi.

Lisätietoa:
'Can Cerbo relay control values correspond to Ruuvi temperature resolution?' https://community.victronenergy.com/questions/174177/can-cerbo-relay-control-values-correspod-to-ruuvi.html