English summary:  The cooperative has launched a preparatory smart rural project. It aims at clarifying the basic concepts of rural smart development work. With a minor budget, it also offers an opportunity of validating project ideas and defining an effective strategy for future projects.

Huom. Hankekautta pidennettiin 6.3.2024 tehdyllä tukipäätöksellä jatkavaksi 30.6.2024 asti. Raportti valmistuu lokakuun loppuun mennessä.

Hankkeen julkinen tiivistelmä

Valmisteluhanke antaa Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunnalle mahdollisuuden kiteyttää valmisteilla olevan ’Älykäs kylä’ -hankkeen suunnitelmaa toteutuskelpoiseksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi. Osuuskunta kokoaa yhteen ja sitouttaa yhteistyöhankkeen toimijat. Toteutettavaa hankekokonaisuutta, tavoitteita ja toimenpiteitä määritellään yhteisöllisesti.

Hakija etsii yhteisiin tavoitteisiin sitoutuvia suomalaisia ja kansainvälisiä kumppaneita ja sidosryhmiä. Kuhmon ja Kainuun harvaan asutun maaseudun asukkaat ja yritykset ovat toiminnan välittömiä kohteita. Verkostoitumalla saadaan varsinaisen hankkeen pilottien vaikuttavuutta lisättyä yltämään Suomen harvaan asutuille alueille ja myös kansainvälisesti EU:n Smart Rural 27 -hankkeen energiaryppään jäsenille.

Päämääränä on tuoda päivänvaloon niitä infraosaamisen kehittämistoimenpiteitä, joita maaseudun kyläverkoissa tarvitaan, kun Suomi siirtyy tietoyhteiskuntaan. Kyläverkkojen laitetilojen voimavarat sekä rakentamisen toimenpiteet ja täsmäpaikannus ovat hakijan erityisiä mielenkiinnon kohteita. Valmistelun aikana valitaan ne keinot, jotka tehokkaimmin edistävät harvaan asutun maaseudun kyläverkkojen älykkäitä ratkaisuja.

Maaseudun älykkyyttä tavoitellaan hankintoihin ja rakentamisen kustannustehokkuudella. Päämäärään päästään kestävään kehitykseen, energiatehokkuuteen, kyläturvallisuuteen, ilmaston ääri-ilmiöihin, energialainsäädäntöön ja yleishyödyllisen seutuverkon häiriöihin ja riskeihin kohdistuvilla toimenpiteillä.

Hankkeen raportissa määritellään älykkään ja kestävän kyläverkkorakentamisen käsitteitä: siinä inventoidaan Maaseutuohjelman kannalta oleellisia yhteisöllisen toimijuuden ja uuden teknologian toimintatapoja, avoimeen koodiin perustuvaa kehittämistä, automatiikan, paikkatiedon ja esineiden internetin kehittämisen uusimpia keinoja.

NOSTERIIHI-hanke julkaisee aineistojaan ja raporttejaan suomen ja englannin kielillä hakijan Smart Rural 27 -palstalla: https://nettinoste.fi/wp/category/smart-rural-27/.

Hakijan esittely ja hankkeen resurssit

Hakijan esittely

Kuhmo on 5,4 neliökilometrin kaupunkikunta sijaitsee maan itärajalla 64. leveyspiirillä. Leveyspiiri jakaa Suomen kahteen yhtä suureen osaan. Taajamasta kuntarajoille on 40-60 km. Näin ollen maakunnan väestötiheys on alhainen ja ikärakenne painottuu ikäihmisten puolelle.

Rakennettu verkko on liitetty yli 200 kotitalouteen ja yritykseen. Osuuskunta on voittoa tavoittelematon ja yleishyödyllinen yritys, jonka päämääränä on luoda asukkaiden hyvinvointia ja kohentaa alueen yritysten toimintaedellytyksiä.

Tarvelähtöisiä kyläverkkoja rakennetaan parhaiten alhaalta ylöspäin ohjautuvan yhteistoiminnan menetelmillä. Jäseniä osallistava rakennustyö onnistuu kustannustehokkaasti, kun se hyödyntää väestön osaamista, käsityötaitoja, maanrakennuskalustoa ja vastikkeettomia työpanoksia.

EU:n ja valtion tuki on mahdollistanut kustannustehokkaiden valokuituverkkojen rakentamisen olosuhteissa, joissa sellainen kehittämistoiminta ja rakennustyö ei ole mahdollista toteuttaa markkinaehtoisesti. On mielenkiintoista todeta, että kun verkko oli rakennettu valmiiksi, se itse asiassa loi markkinoita, siellä missä niitä ei aikaisemmin ollut.

Osuuskunta omistaa omaehtoisesti rakennetut verkot, joiden palvelut pidetään mahdollisimman yksinkertaisina. Kun toimintaa kehitetään avointa yhteisöllisyyttä ja automaatiota hyödyntäen, syntyy verkko joka vaatii vain vähän ylläpitoa ja hallintoa. Nämä ideat ovat hyödyksi osuuskunnan jäsenille, jotka voivat alhaisilla kuukausimaksuilla nauttia nopean laajakaistan eduista.

Valokuituverkot ovat tietoyhteiskunnan energiatehokasta ja kestävän kehityksen kriteerit täyttävää infraa. Niiden toiminta on kuitenkin riippuvaista sähkötuotannosta, sen hinnoista ja siirron laadusta. Alueen ilmaston ääri-ilmiöt ovat johdattaneet osuuskuntaa investoimaan energia-aloitteisiin.

Meneillään oleva ’Älykäs maaseutu 27’ (Smart Rural 27) kehitystyö keskittyy sähkö- ja tietojärjestelmien tekniseen tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tarkastelut porautuvat myös Kainuun haavoittuvien sähkömarkkinoiden tilanteeseen ja niiden yhteiskunnallis-taloudelliseen perustaan.

Nämä osuuskunnan T&K-hankkeet hyödyntävät olemassa olevia sekä suunnitteilla ja rakenteilla olevia verkkoja. Hankkeissa kehitetään laitehuoneiden energiatehokkuutta, vähäisen energian LoRaWan esineiden internetiä (IoT) sekä kylien monipalvelukeskuksien mallia, joka tuottaisi elinvoimaa 100 prosenttisesti maaseudun taloja ja yrityksiä kattavassa tietoyhteiskunnan verkossa.

Hankkeen resurssit

Kymmenen vuotta alalla toiminut osuuskunta on onnistunut vakauttamaan vaikeaa taloudellista asemaansa. kartuttamaan varallisuuttaan 250 000 euron pankkiveloista 20 000 euron tasolle. Suurten investointien vuoksi menetetty osuuspääoman vastapainona on jo 70 000 euroa lähestyvä saldotilanne.

Osuuskunnan merkittävin voimavara on sen jäsenten, ulkopuolisten avustajien vapaaehtoistyö sekä yhteistoiminnallisten verkostojen kautta saatu apu. Omaehtoisesti toimien osuuskunnalla on valokuituverkkojen rakentamisen, verkkojen operoinnin ja ylläpidon osaamista. Rakennettavan hankkeen onnistumisen edellytyksenä on myös osuuskunnan elektroniikan ja automaation osaaminen. Osuuskunta on myös perehtynyt sähköisen infran ja sähkötuotannon, tietoyhteiskunnan vapaasti tai edullisesti jaettaviin tietorakenteisiin. Kuukausittain tuotetut talouden raportit tuotetaan oman talon sisällä kehitetyillä ohjelmilla Finanssialan yhteisöltä saatujen tietojen pohjalta.

Hakija on varmistanut tulevan hankkeen teknisiä edellytyksiä, Victron Electronics -yhtiöltä hankitulla testilaitteistolla. Avoimen karttatiedon OpenStreetMap -yhteisön valmiuksien kehittäminen on pantu alulle, mutta osuuskunnalta puuttuu toistaiseksi desimetritarkan paikantamiseen kykenevää laitteistoa.

Hankkeen tarve, tausta, kohderyhmä, hyödynsaajat ja toteutusalue

Hankkeen tarve ja tausta

Kuluneiden vuosien vaikeat kokemukset -- tykkylumikatastrofi, COVID-19 pandemia, Ukrainan konflikti, energian marginaalihinnoittelun synnyttämä kriisi -- ovat kohdanneet koko valtakuntaa, mutta erityisesti Kainuuta. Tykkylumikatastrofi kohtasi erityisesti Kainuun maaseutua. Sähkön siirtohinnat ovat maan korkeimpia. Valtakunnan rajalla sijaitseva Kuhmo on etulinjassa, jos sodan onnettomuudet kohtaavat maatamme.

Seuraukset näkyvät erityisen selvästi harvaan asutun maaseudun kylissä. Siellä käydään suoranaista kylätoiminnan taistelua eloonjäämisen puolesta.

Tykkylumen aikana kuntaviranomaiset joutuivat soittamaan maaseudun asukkaille tiedustellen tilannetta; sähkön, ravinnon ja veden saantia. Energiakriisi johti maan hallituksen korjausliikkeisiin laskujen kohtuullistamiseksi. Teleliikenteen ohjaavat toimijat ovat pohtineet keinoja, joilla Ukrainan konfliktin synnyttämiä ongelmien voisi lieventää. Suomessa jo meneillään olevien ongelmiin reagoivat toimet ovat osoittaneet riittämättömyytensä. On saatu selkeitä osoitusta proaktiivisen, siis ongelmia ennakoivan toiminnan tarpeellisuudesta.

Hakija on tykkylumitalvesta lähtien panostanut ongelmia lieventävään, pitkäjännitteiseen kehitystyöhön. Osuuskunnan edustaja teki aloitteen Elävä Kainuu Leader -yhdistykselle sähkökysymysten nostamiseksi toimintasuunnitelmaan. Sama taho on ehdottanut Kuhmon tulevaisuus- ja vetovoimajaostolle, että tietoyhteiskunta- ja energiakysymykset otettaisiin jaoston pohdittaviksi.

Palvelujen varmistaminen ei onnistu, jos se on riippuvaista yhdestä ainoasta viestintäkanavasta. Kyläturvallisuuden turvaamiseksi osuuskunnan täytyy tuottaa kyläverkoissa paremman toimintavarmuuden kuin mikä on viranomaisverkoissa ja puhelinyritysten langattomissa verkoissa.

Tietoyhteiskunnassa tietoliikenteen ja sähkön varmistaminen on ensisijaisen tärkeää. Hätäpalveluviestintä on ensiarvoisen tärkeää. Osuuskunta on pyrkinyt hankkimaan tietoa, miten laitehuoneiden energian kulutusta voisi vähentää ja miten varasähköä voisi moninkertaistaa niin että selviydyttäisin pitkäaikaistakin tuotannon katkoksista.

Valmisteluhankkeessa avataan täsmäpaikannuksen hyödyntämisen teknisiä haasteita ja uuden tekniikan sovellutusmahdollisuuksia kyläverkkorakentamisessa. Nocknet Oy on alan edelläkävijä Suomessa. Yhteistyö Kuhmon kyläverkkorakentajien kanssa alkoi Kuhmon kaupungin 'Nopeaa laajakaistaa koko Kuhmoon' -hankkeessa, jossa DI Fredrik Husberg esitteli kehittämiään työmetodeja. Osuuskunnan kokemuksena on, että teknisessä kehitystyössä varsinaiset haasteet ja työkohteet näkyvät vasta kokeilun aikana. Tällä valmisteluosuudella vähennetään oleellisesti varsinaisen hankkeen riskejä, kun valmistelija osaa mitoittaa loppulliset kustannukset hakemuksen kustannusarvioon.

Kohderyhmä ja hyödynsaaja

Osuuskunnan hanke perustuu osallistavan tutkimus- ja kehitystoiminnan periaatteisiin. Tällöin kohderyhmä on sama kuin hyödynsaajien joukko. Kohdeyhteisöt ovat Luoteis-Kuhmon kylät (erityisesti Iivantiira, Härmänkylä, Ylä-Vieksi Hietaperä, Timoniemi, Sylväjä, Vartius), mutta hyödynsaajia ovat laajemmin Kuhmon ja Kainuun harvaan asutun maaseudun kaikki kylät.

Laajemmat yhteiskunnan organisaatioita, kuten Kuhmon kaupunkia ja Kainuun maakuntaa on helppo lähestyä, mutta vaikea sidottaa. Maakunnan kansanedustajat muodostavat tärkeän kohderyhmän johon hanke pitää yhteyttä.
Elävä Kainuu Leader -toimintaryhmä on hankeidealle sympaattinen yhteistyötaho. Hyödynsaajia ovat myös Maaseutuverkoston 'Älykäs kylä' ja sen 'Kyläverkko' -keskusteluryhmien toimijat.

Kajaanin ammattikorkeakouluun avataan yhteistyösuhde. Kajaven, Lumme-Energian, Fortumin, Fingridin suunnalla pyritään vyöryttämään olemassa olevaa yhteistyösuhdetta.

Kansainvälisesti hankkeessa tehdään avauksia RIPE NCC:n maaseututoimijoihin, Smart Rural 27 energiaryppään jäseniin ja The Things Network LoRaWan-verkoston yhteisöjen suuntaan. OpenStreetMap ja QGIS kartta-alustojen kehittäjäyhteisöjen kiinnostusta tunnustellaan kansallisesti ja kansainvälisesti.

Yrityssektorilla Netarplan Oy, anturivalmistaja Ruuvi.com, aurinkosähkövalmistajan, Victron Electronics yhtiön kehittäjäyhteisö ovat potentiaalisimpia yhteistyökumppaneita - ja edunsaajia.

Toteutusalue

Hankevalmistelu kohdistuu Kainuun ja Kuhmon harvaan asutulle maaseudulle. Valmisteluhanketta toteutetaan osuuskunnan toimialueella sekä sidosryhmien kanssa Kainuussa, valtakunnallisesti ja EU:n alueella.

Hankkeen toteutus, aikataulu ja riskit

Hankkeen toteutus

Hanke toteutetaan osuuskunnan hallinnon alaisuudessa. Osuuskunnan hallitus johtaa yrityksen Smart Rural 27 yhteisöä ja se myös johtaa hanketta. Valmistelurahalla osuuskunta kokoaa yhteen ja sitouttaa yhteistyöhankkeen hanketoimijat.
Valmistelun aikana haetaan kumppaneita ja sidosryhmiä, hahmotellaan toteutettavaa hankekokonaisuutta, tavoitteita ja toimenpiteitä. Varsinaista hanketta toteuttaa Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta ja sen energiayhteisön jäsenet.

Tavoitteena on löytää valmistelun aikana yhteisiin tavoitteisiin sitoutuvia suomalaisia ja kansainvälisiä kumppaneita ja sidosryhmiä. Osuuskunta on käynyt alustavia keskusteluja kaikkien osuuskunnan laitetilojen omistajien kanssa. Iivantiiran kyläyhdistys on jo liittynyt energiayhteisöön ja neuvotteluja on käyty Härmänkylän metsästysseuran ja Yli-Vieksin kyläyhdistyksen toimijoiden kanssa. Valmisteluhankkeen aikana yhteisiä intressejä ja yhteistyön muotoja täsmennetään.

Verkostoitumalla saadaan varsinainen hankkeen pilottien vaikuttavuutta lisättyä, niin että ne yltävät kaikkialle Suomen harvaan asutuille alueille, mutta myös kansainvälisesti EU:n Smart Rural 27 energiaryppään jäsenille. Osuuskunta on kertonut toimistaan maaseutuverkoston 'Älykäs kylä' -keskusteluryhmän jäsenille. Aikaisemman toiminnan perusteella osuuskunta on valittu EU:n Smart Rural 27 -hankkeen energiaryppään majakkatoimijaksi. Osuuskunta on esitellyt alhaalta ylöspäin suuntautuvan yhteistoiminnan etuja ryppään muille toimijoille. Yhteistoimintaa kehitetään valmisteluhankkeessa luomalla sujuvan monikielisen www-julkistamista helpottavan WordPress-alustan. Tätä valmiutta hyödynnetään varsinaisessa hankkeessa.

Valmistelu antaa mahdollisuuden kiteyttää ’Älykäs kylä’ -hankkeen suunnitelmaa ja asetettuja tavoitteita toteutuskelpoiseksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi. Valmistelun aikana pyritään löytämään keinoja, jotka tehokkaimmin edistävät harvaan asutun maaseudun kyläverkkojen älykkäitä ratkaisuja. Maaseudun älykkyyttä tavoitellaan hankintojen ja rakentamisen kustannustehokkuuden, kestävän kehityksen, kyläturvallisuuden, ilmaston ääri-ilmiöiden, energialainsäädännön ja yleishyödyllisen seutuverkon häiriöiden ja riskien tarkastelulla.
Tarkoituksena on tuoda päivänvaloon niitä infraosaamisen kehittämistoimenpiteitä, joita Suomen maaseudulla tarvitaan, kun maa siirtyy tietoyhteiskunnan aikakaudelle. Hakijan erityisiä mielenkiinnon kohteita ovat kyläverkkojen laitetilojen voimavarat sekä rakentamisen toimenpiteet.

Valmisteluhankkeessa määritellään älykkään kyläverkkorakentamisen käsitteitä. Mitä tarkoittaa älykäs kehittäminen maaseudun, ja erityisesti kyläverkkorakentamisen yhteydessä. Esimerkiksi innovatiivisuutta ja kestävää kehitystä on haluttu painottaa Leader-rahoitteisissa maaseutuohjelman hankkeissa. Kun sitten ruvetaan keskustelemaan kyseisten käsitteiden pohjalta, on käynyt ilmi, että käsitykset niiden merkityksestä ovat kovin hataria. Valmisteluhankkeen aikana ammennetaan näihin aiheisiin paneutuvasta kansainvälisestä keskustelusta ja tieteellisestä työstä.

Valmistelun aikana kiteytetään hankkeen aikana harjoitettavia yhteisöllisen toimijuuden muotoja. Mittaviakin toimia toteuttaneen osuuskunnan tulee koota kokemuksiaan selkokielellä ymmärrettäväksi tekstiksi, niin että ainakin hankealueen yhteisöt oppivat ymmärtämään miten nykyisellä ja tulevalla aikakaudella työvoima vapautuu ja maaseudun asukkailla on yhä enemmän mahdollisuuksia kehittää omia elinehtojaan yhteistoiminnalla ja vapaaehtoisella työllä. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa tässä aivan erityisiä keinoja.

Uusi teknologia ja erityisesti tieto- ja viestintäteknologia ovat tietoyhteiskunnan kulmakiviä. Osuuskunta raportoi hankkeen aikana, miten se on automatiikan avulla helpottanut taloushallintoaan. Se myös kiteyttää miten tehtyä työtä voidaan varsinaisessa hankkeessa sujuvoittaa tehostetusti. Finanssialan voimavaroja on tarkoitus hyödyntää ja kehitettyä automatiikkaa jakaa muiden kyläverkkotoimijoiden ja myös muiden yritystoimintaa harjoittavien yhteisöjen keskuudessa. Hankkeen raportissa tehdään selväksi miten avoimeen koodiin perustuvaa kehittämistä voisi hyödyntää kyläverkkorakentajien keskuudessa. Näitä menettelyjä on tarkoitus soveltaa varsinaisessa Älykäs kylä -hankkeessa.

Viranomaisten toimien kautta seutuverkkojen suunnittelu on keskittynyt kohti yhden liiketaloudelliseen voittoon pyrkivän yrityksen asiakkuutta. Keskeisenä keinona on yrityksen paikkatieto-osaaminen. Maanmittauslaitos (MML) on kuitenkin esimerkillisellä tavalla avannut tietokantojaan kaikkien vapaaseen käyttöön. Osuuskunta on yhdessä Netarplan-verkkosuunnittelijan kanssa pannut alulle vapaaseen koodin QGIS-ohjelmistoon perustuvan verkkosuunnittelualustan kehitystyön.

Hakija selvittää valmisteluhankkeessa miten mainittuja resursseja voisi jalostaa käyttökelpoiseksi kokonaisuudeksi -- joko omaehtoisesti tai ulkoisilla hankinnoilla. MML:n ja Tilastokeskuksen voimavarojen lisäksi kehittämisen ketteryyttä tavoitellaan lisäksi hyödyntämällä suomalaista OpenStreetmap -osaamista. OSM on yhteisöllisesti kehitetty kartta-alusta, jossa nopeammin kuin MML:n mekanismeilla voidaan kirjata rakenteilla olevan kyläverkon paikkatietoja.

Valmisteluhankkeessa on myös tarkoitus kiteyttää 'Nopeaa laajakaistaa koko Kuhmoon' -hankkeen yhteydessä esiteltyä desimetritarkan paikkatiedon keruu- ja dokumentaatiojärjestelmää. Hankevalmistelijat suunnittelevat Lapinjärven kyläverkkorakentajien kanssa, miten järjestelmää voisi ottaa käyttöön valtakunnallisesti.

Osuuskunta on yhdessä Iivantiiran kyläyhdistyksen kanssa luonut perustan esineiden internetin käyttöönotolle. Tavoitteena on tuottaa järjestelmä, joka toimii kriisitilanteissa, esimerkiksi pitkäaikaisen sähkökatkoksen aikana. Iivantiiran LoRaWan-verkko on jo toiminnassa, mutta kotitalouksien päätelaitteiden toiminnallisuutta tulee vielä kehittää. Valmisteluhankkeessa täsmennetään mihin LoRaWan:in pilottitoimiin on järkevintä keskittyä varsinaisessa hankkeessa.

Hakija on vuoden ajan kehittänyt laitetilojensa energiatehokkuutta. Tehtyä T&K -työtä on raportoitu osuuskunnan Smart Rural 27 -palstalla. Varsinaisessa hankkeessa on tarkoitus pilotoida pitkäaikaisen (>30h) UPS-voimavaran toimintaa. Tässä osiossa myös suunnitellaan keinoja, joilla mittaroinnin tarkkuus voidaan varmistaa. Victron Electronics -yhtiön ratkaisujen avulla on tarkoitus selvittää mitkä ovat eri laitekokonaisuuksien komponentit ja niiden hinnat. Osuuskunta on kehittänyt Ruuvi.com -yhtiön antureiden 0,2 Celsiusasteen tarkkuutta hyödyntävän järjestelmän. Valmisteluhankkeessa suunnitellaan, miten näitä järjestelmiä voidaan tehokkaimmin pilotoida varsinaisessa hankkeessa.

Talven tykkylumen aiheuttamien katkoksien lisäksi Kainuun kyläverkkojen toimintavarmuutta vähentävät ukonilmat. Osuuskunta on onnistunut vähentämään ukkosilmojen haittoja salamaniskujen ylijännitteitä vaimentavilla ukkossuojilla. Myöhemmässä hankkeessa hankittavat UPS-laitteet vähentävät samoin tuotantokatkoksen vaaraa. Osuuskunta haluaa kuitenkin tuottaa lähestyvästä ukonilmasta varoittavan järjestelmän. Säätiedotusalalla toimii yritys, jolla on valmiina ukkosvaroitusjärjestelmään liittyvä osaaminen. Osuuskunnalla on kuitenkin ollut vaikea sopia tarvittavasta kehitystyöstä ilman rahoituksellista selkärankaa.

Aikataulu

• Valmisteluhanketta toteutetaan 1.9.2023 - 31.03.2024 välisenä aikana.
• Lopullisessa hankesuunnitelman laadinnassa tarpeellinen käsitteellinen selvitystyö aloitetaan heti hankkeen alussa.
• Kumppaneiden ja sidosryhmien hakua suoritetaan koko hankeperiodin aikana.
• Varsinaisen hankkeen suunnittelutyö aloitetaan heti vireilletulon myötä.
• Täsmäpaikannuslaitteet tilataan syyskuussa
• Salamoista varoittavan järjestelmän toteutusta suunnitellaan ja mahdollisen ulkoisen hankinnan yksityiskohdista neuvotellaan syyskuussa.
• Sotkamon kansalaisopiston kanssa toteutettavaa OpenStreetMap-koulutusta suunnitellaan syys- ja lokakuussa.
• Täsmäpaikannuksen kokeiluasennus pannaan alulle lokakuussa, jonka jälkeen järjestelmää koeponnistetaan.
• Verkkosuunnittelujärjestelmää kehitetään syyskuusta lähtien vuoden loppuun asti.
• Laitetilojen lukitus- ja valvontajärjestelmien kehittämistä inventoidaan lokakuussa.
• LoRaWan-kehitystöitä suunnitellaan lokakuussa.
• Tehtyä kehitystyötä kuvaavien raporttien laatiminen ja niihin liittyvää käännöstyötä suoritetaan lokakuusta lähtien hankeperiodin loppuun asti.
• WordPress-alustan monikielisyysominaisuuksia kehitetään marraskuussa.
• Varsinaisen hankkeen suunnitelma ja hakemus laaditaan marras- ja joulukuun aikana, niin että ainakin laitetilojen sähkölaitteet saadaan hankittua ja asennettua ennen vuoden loppua.
• Valmisteluhankkeen loppuraportti laaditaan tammikuun aikana.
• Loppuraportti julkaistaan osuuskunnan verkkosivuilla.

Riskit

Valmisteluhanke on sinänsä oivallinen keino alentaa varsinaisen hankkeen riskitasoa. Itse valmisteluhanke näyttää jokseenkin riskittömältä. Ohjeistuksessa on todettu, että jos valmisteluvaiheessa osoittautuu, että hankeidea ei toimi niin hakijalle näyttäisi riittävän, että osuuskunta laatii tuloksena raportin syistä, miksi varsinaisen hankkeen käynnistäminen ei onnistu. Osuuskunnan hankkeessa rahoittajan riski on vähäinen sillä - kuten tässä hakemuksessa muualla selitetään - hankkeen toteuttaminen on osuuskunnan elinehto.

Toiminnan jatkaminen ja tuen kohteen ylläpitosuunnitelma

Vaikka tietoyhteiskunnan edut eivät välttämättä avaudu kaikille alueen asiakkaille. Yleishyödyllisen kyläverkkoyrityksen täytyy kuitenkin jatkuvasti lunastaa paikkansa paikallisyhteisöissä osoittamalla käytännön esimerkein nopean tietoliikenteen ja alhaalta ylöspäin rakentuvan omaehtoisen yhteistoiminnan edut.

Osuuskunnan kehitystyö on systemaattista. Hankkeessa aloitetun omaehtoisesti kehitystyön jatkaminen on osuuskunnan tulevan toiminnan elinehto. Valmisteluhanke tähtää toimintaan, jota toteutetaan 2024 vuodenvaihteen aikoihin haettavassa, varsinaisessa 'Älykäs kylä' -hankkeessa. Siten valmisteluhankkeen työn jatkaminen on samoin työn jatkuvuuden ehto.

Rakentamalla omaa energiayhteisöään työn jatkuvuus on taattu omalla toiminta-alueella. Osuuskunta raportoi kehitystyötään omissa kokouksissaan, omilla ja yhteistyöverkostojen (Kuhmon kaupunki, Elävä Kainuu Leader, Maaseutuverkosto, Smart Rural 27, The Things Network, Victron Electronics community forum) verkkosivuilla. Hanke tuottaa raportteja ja hankesuunnitelman, joka julkaistaan osuuskunnan verkkosivuilla. Syntynyt yhteistoiminnan verkosto takaavat valmisteluhankkeen tuloksien edelleen kehittämisen.