English summary: This proposal aims at promoting the Finnish information society construction process by a simple and cost-effective pilot in Kuhmo. It builds on the hierarchical structure of the domain name system. Villages can avoid unnessary business logic, by benefitting from domain names provided by the municipality.

Requiring minimal net administration work, a village based domain name system is a very cost-effective development measure. It would signal the location of the village outsiders. Names based on the location hierarchy is easy to learn both users and net administrators.

Kunnan perustehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja alueen elinvoimaa. Kuhmon maaseudun kyliä tulee tukea, jotta ne voivat hyötyä täysimääräisesti suomalaisesta tietoyhteiskunnasta.

Omien verkkosivujen avulla kylät voivat tiedottaa yhteisestä toiminnasta. Yhteisöllisten toimien ja niiden kautta tuotettujen esimerkkien avulla asukkaat ja yritykset oppivat rakentamaan suomalaista tietoyhteiskuntaa.

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on osoittaa miten älykkään maaseudun ja kestävän kehityksen periaatteita voidaan toteuttaa yksinkertaisilla ja helposti ymmärrettävillä toimenpiteillä.

Verkkotunnus on keino, jonka avulla hankalasti opittavat IP-numerot voidaan korvata nopeasti muistiin painuvilla nimillä.

Vaikka ehdotuksessa on puhe verkkosivustoista, verkkotunnukset eivät palvele pelkästään WWW-sivujen nimeämistä. Ne helpottavat kaikkea internetliikennettä korvaamalla numeroihin perustuvat osoitteet helposti opittavilla nimillä. Verkkotunnuksia käytetään kaikialla siellä missä on tarpeen korvata IP-numeroita käyttäjille ystävällisillä nimillä.

Idea perustuu siihen, että Kuhmon kaupunki — kuten itse asiassa kaikki Suomen kunnat — on hankkinut nimensä mukaisen verkkotunnuksen (toimialue- eli domain-nimen) kuhmo.fi. fi on Suomen maatunnus (Ahvenanmaan maatunnus on ax). kuhmo.fi on siis hierarkkisesti maatunnuksen alla toimiva kuntatunnus, siinä missä sotkamo.fi ja kajaani.fi.

Nämä verkkotunnukset muodostavat sijaintitietoa ilmaisevan puurakenteen. Samaa ajatusta soveltaen jokaisella kylällä voi luontevasti olla oma alitoimialuenimi kunnan alaisuudessa: vartius.kuhmo.fi, lentiira.kuhmo.fi, iivantiira.kuhmo.fi jne. Järjestelyn perusteella ulkopuoliset käyttäjät ymmärtävät, että Lentiira ja Iivantiira sijaitsevat Kuhmossa. fi-tunnus viestii samaten välittömästi ulkomaalaisille, että Kuhmo sijaitsee Suomessa.

Verkkotunnusten aikaansaaminen ei maksa kunnalle muuta kuin tunnuksien perustamiseen liittyvän työpanoksen ja näitä paikkakuntakohtaisia domain-nimiä koskevan tiedon ylläpidon verran. Järjestelmän sisäänajon jälkeen kyseisiä muutoksia tapahtuu ani harvoin. Esimerkiksi Iivantiiran WWW-sivuston verkkotunnuksen tiedot eivät ole kylän sivuston perustamisen jälkeen kertaakaan muuttuneet.

Kuhmon kaupunki voi vähäisellä kustannuksella ja ylläpidolla tukea kylien verkkopalveluja. Kunnan avulla kylät välttyvät WWW-hotellien tarpeettomalta ansaintalogiikalta. Kylien verkkotunnukset luovat uuden voimavaran, joka vähentää www-sivustoja ylläpitävien kylien vuosittaisia internetmaksuja.

Kylien kulujen supistamiseen tähtäävän kehitystyön pidemmän aikavälin tavoitteena on tuottaa julkaisualusta myös sellaisille pienemmille kylille, joilla ei vielä ole ollut taloudellisia edellytyksiä ylläpitää omaa WWW-sivustoa.

Kuhmossa on tavoiteltu kestävän kehityksen mukaista sopimuksellisuutta, jossa paikalliset toimijat sitoutuvat yhdessä kaupungin kanssa edistämään kaupunkistrategian arvojen mukaista kestävää kehitystä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Tuollainen suhde vaatii kuitenkin keskinäistä luottamusta ja yhteisen hyödyn rakentamista.

Jos kunta tukee kylien tiedotustarpeita tässä ehdotuksessa kuvatulla tavalla, uudistus voisi olla ensi askel sopimuksellisuuden rakentamisessa. Tuotetun hyödyn kautta kuntalaiset mieltävät, että kaupunkiorganisaatio ei ole olemassa pelkästään itseään varten. Vastavuoroisuudessa tarvitaan kuitenkin vähintään kaksi yhteisöllisesti toimivaa osapuolta.

Idean vaikuttavuudesta voinee todeta, että vastaavanlaista rakennetta ei tiettävästi ole keksitty hyödyntää muualla Suomessa. Tällöin Kuhmolla olisi mahdollisuus toimia edelläkävijänä.

Toimenpidettä on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Uudistus kohdistuu ensimmäisessä vaiheessa Luoteis-Kuhmon kyliin (Hietaperä, Ala-Vieksi, Ylä-Vieksi, Härmänkylä, Kuusamonkylä, Iivantiira), joihin on jo rakennettu nopeaa laajakaistaa.

Kylien verkkotunnuksien perustaminen on vain ensimmäinen askel. Kylien julkaisutoimintaa voi tukea monella muullakin tavalla.

Osuuskunnalla on tarkoitus hankkia jokaista Luoteis-Kuhmon kylää varten oman WWW-julkaisualustan tuottavan pienoistietokoneen. Samoilla, keskitetysti varmennetuilla koneilla tuotetaan myös kaikkia sellaisia muita kyläkohtaisia palveluja jotka vaativat yhteydenpitoa jokaiseen kotiin ja yritykseen.

Tämä WWW-sivu toimii esimerkkinä siitä, miten tietoviestinnän digitaalista kuilua voi pienentää mm. julkaisutoimintaa helpottavalla yksinkertaisilla toimenpiteillä. WWW-sivujen kirjoittaminen voi olla helppoa ja hauskaa.

Verkkotunnuksia koskeva ehdotuksemme on kirjoitettu nopeasti opittujen Markdown-merkintöjen avulla. Kylän julkaisualusta muuntaa Markdown-tekstin läpinäkyvästi WWW:ssä julkaistavaksi HTML-sivuksi.

English summary: The cooperative has installed an additional LoRaWan facility in the Hietaperä neighborhood. The network is used in developing a water temperature measurement system to monitor fishing conditions, but the facility can be utilised by any interested inhabitants in the neighborhood.

The pilot indicates that village networks is the most sustainable and cost-effective solution in constructing sustainable LoRaWan networks for scarcely populated rural environments. A distributed solution offers superior penetration than by utilizing telecom terestrials.

LoRa on pitkiä matkoja (tyypillisesti jopa 10 km) yltävää langatonta viestintää. Pitkä kantama ja vähäiset energiamäärät yhdistyvät kapeaan kaistaan. Fysiikan lakien mukaisesti välittyvä tietomäärä eli kapasiteetti on vastaavasti vähäistä. Energian kulutus on siis hyvin vähäistä. Parilla Litium Ion-paristolla laite toimii 1-5 ja eräissä sovelluksissa jopa 10 vuotta.

Iivantiiran kyläyhdistys on yhteistyössä osuuskunnan kanssa perustanut kylälle langattoman LoRaWan-verkon, joka hyödyntää kyläverkkojen omistamaa infraa ja teleyhtiökumppaneiden mastoja. Aiheeseen voi tutustua kyläyhdistyksen www-sivuilla hakusanalla 'lora'.

Juttuantien tukiaseman LoRa Gateway -laitteet

Kyläyhdistyksen kehitystyön aikana kävi ilmi, että vaikka korkean maston peittoalue on hyvin laaja, sen varassa toimivassa verkossa on katveita. Tämähän on tuttua myös mobiilipuhelinten verkoissa.

Ukrainan kriisi paljasti televerkkojen toisen haavoittuvuuden. Julkisilla kartoilla näkyvät mastot ovat helppo kohde sotilaalliselle häirinnälle ja tuholle.

Huomattiin, että kyläverkot luovat kustannustehokkaan mahdollisuuden kattaa myös kyseiset katvealueet. Kyläverkon varassa mastoja voi vähäisellä kustannuksella sijoittaa hajautetusti eri puolille verkkoa. Juuri tämä rakenne luo edellytykset paremmalle peitolle kuin kaupallisissa, langattoman viestinnän verkoissa.

Nojaten Iivantiirassa hankittuihin kokemuksiin, osuuskunta on perustanut kokeiluluonteisesti kestävän kehityksen kriteerejä ja kustannustehokkuutta tavoittelevan itsenäisen maston.

Hietaperän LoRaWan verkon solmukohtaa ei sijoitettu telemastoon, vaan kyläverkon varassa sovelluksen kannalta edullisimpaan paikkaan - siis lähelle järven rantaa.

Asennuksen peittoalue ulottuu ainakin n. 2,5 km säteellä Pohjoispuolentien ja Hyrynsalmentien risteyksestä. Itäänpäin mentäessä kuuluvuusalue näyttäisi olevan yli 7 km. Järven etelärannalla signaali kuuluu oikein hyvin vielä yli 10 km etäisyydellä.

Palvelu soveltuu erilaisten LoRaWan-protokollaa noudattavien esineiden internet päätelaitteiden hyödyntämiseen.

Osuuskunnan Hietaperässä asuva jäsen haluaa rakentaa kalastuksen tietoyhteiskuntapalveluja. Tarkoituksena on tuottaa järjestelmä veden lämpötilan ja happamuuden mittausta varten. Yhteys on kuitenkin vapaasti naapuruston kaikkien asukkaiden hyödynnettävissä.

Hietaperän veden lämpötilan mittauspiste

Paikallisen antenniasentajan, Videoklinikan avulla maston rakentaminen oli edullista. Osuuskunta saattoi vähillä kustannuksilla edistää paikallista yritystoiminnan kehittämistä. Tässä näkyy miten nopeat kyläverkot ovat maaseudun kehittämisen kriittinen voimavara.

Paikallinen aloitteellisuus on palkitsevaa. Tällaisen itsenäisen solmukohdan asentaminen tuli laitteineen maksamaan alle 500 euroa. Kokeilu näyttäisi merkitsevän, että LoRaWan-verkkojen rakentaminen hajautettujen mastojen varassa, tulee lyhyessä ajassa edullisemmaksi kuin telemastojen käyttö.

English summary: The article portrays the role of technical innovation in the emerging new mode of production, the information society. The writer stresses that rural actors should understand their role as the prime agents in the self-reliant process. He also urges leaders to acknowledge the importance of local skills and available resources.

Heikki Wariksen tietoteos 'Muuttuva suomalainen yhteiskunta' on vuodelta 1968. Kirja julkaistiin siis yli 50 vuotta sitten. Opiskeluaikana luetun teoksen aikajänne loppuu aikaan ennen mikrotietokoneiden tuloa. Aikarajoituksesta huolimatta se antaa perusteellisen kuvan yhteiskuntamme kehityksestä ennen kuin tietotekniikka tuli osaksi suomalaista arkipäivää.

Wariksen kirja on sen verran vanha teos, että se on poistettu monen kirjaston kokoelmasta ja siirretty varastohyllyille. Kirja piti saada valmisteluhankkeen raporttia varten. Onneksi nykyaikana on kehitetty järjestelmä, joka tulee jopa edullisemmaksi kuin kirjaston kaukolaina.

Eero Järnefelt: Raatajat rahanalaiset

Tilasin Wariksen klassikon Finlandia Kirja -nimisestä antikvariaatista. Hinta oli ällistyttävän alhainen, 4€. Toimitus- ja käsittelykulut olivat toki puolta kalliimmat eli 6,49€. Mutta kirja tuli omaan postilaatikkoon ja luvatussa ajassa (1-4 arkipäivää), jolloin tilaajalta säästyi km-kulut ja ympäristö välttyi turhilta energiapäästöiltä.

Heikki Waris on sitä mieltä, että keksinnöt ja niiden aikaansaamat tekniset uudistukset ovat perustekijöinä yhteiskunnan muovautuessa uuteen vaiheeseen.

Osuuskunnan valmisteluhanke NOSTERIIHI lähtee samasta oletuksesta: tietoyhteiskunta ja sen kanssa sidoksissa oleva energia ovat avainasemassa tämän päivänä yhteiskunnallisessa kehityksessä.

Kuhmon ja Kainuun asukkaat ovat astumassa ensimmäisiä askeleita kohti tietoyhteiskuntarakentamisen aikakautta. Siirrymme aikaan, jolloin tietotekniikasta tulee osaksi kaikkia keskeisiä tuotantotapoja.

Waris kuvaa teollistumisajan murrosta, jolloin kainuulaiset harjoittivat viljelyä raatamalla kaskiviljelyn vaikeissa olosuhteissa. Hän luettelee murroksen keskeisimpiä keksintöjä, joita ovat höyrykone, sähkö ja polttomoottori.

Teknisistä keksinnöistä / vain höyrykone kohosi todella vaikuttavaksi tekijäksi sinä viiden vuosikymmenen aikakautena, jota kutsun teollistumisen läpimurtovaiheeksi. Toiset suuret keksinnöt – sähkö, polttomoottori, elokuva – oli jo tuotu Suomeen, mutta niitten leviäminen laajemmalle suomalaiseen yhteiskuntaan siirtyi seuraavaan ajanjaksoon, jolloin ne jokainen omalla lohkollaan pääsivät vaikuttamaan syvällisesti myös yhteiskunnan ihmissuhteisiin. (Waris, s. 14)

Teollista murrosta edelsi kaskiviljelyn kausi. Tunnistatteko Eero Järnefeltin taulun tytön? Hän on 14-vuotias Johanna Kokkonen, joka oli kotoisin Pohjois-Savosta. Johanna on ilmeisesti keskeyttänyt työnteon ja näyttäisi tuijottavan ihmeissään kun valokuvaaja ikuistaa tapahtuman valoherkälle materiaalille. Waris mainitsee itse asiassa myös valokuvauksen uuden aikakauden merkittävänä keksintönä.

14-vuotias Johanna Kokkonen

Taiteilija ei kuitenkaan unohtanut kädentaitojaan. Hän täydensi näkymää omilla piirroksillaan. Näin syntyy verraton taideteoksen valmistustapa, yhdistämällä tekniikkaa yksilöllisesti herkkään ilmaisuun.

Omaehtoisesti rakennetun tietoverkon syvälliset vaikutukset tulevat näkyville vasta siinä vaiheessa kun me käyttäjät tulemme tietoisiksi uuden yhteiskuntamuodostuman ja sen tuotantovälineiden tarjoamista eduista.

Näyttää myös siltä, että yhteiskunnalliset päättäjät voivat joskus olla jarruna kehitykselle. Ei luoteta siihen että kyläyhdistykset ja niiden jäsenet voivat itse muuttaa elinehtojaan.

Voimme siirtyä uuteen tietoyhteiskunnan aikakauteen vasta silloin, kun johtajatkin tunnustavat, että maaseudun asukkaat ja siellä toimivat yritykset voivat omaehtoisesti rakentaa tulevaisuuttaan.

Kymmenen vuotta on kulunut siitä kun Kuhmon luoteisosan asukkaat päättivät ottaa kehityksen ohjat omiin käsiinsä, rakentamalla valokuituun perustuvat kyläverkkonsa. Eräät www-palvelut – OmaVero, OmaSote, pankkipalvelut – ovat jo tulleet monelle tutuiksi, mutta yhä uudelleen olen joutunut toteamaan että tietoyhteiskunnan välineiden ja sen toimintatapojen ymmärrys on vielä kovin vähäistä.

Tieteellis-teknisen kumouksen tuottamat innovaatiot siirtyvät kovin hitaasti suomalaisen maaseudun käytänteisiin. Meidän tulee tarttua tähän hetkeen ja tässä ajassa näkyviin ongelmiin hyödyntämällä parasta mahdollista tietoa ja tekniikkaa.

Moniko lukijoista on tutustunut kyläverkkojen mahdollistamaan, energiakatkoksista riippumattomaan tietoliikenteen langattomaan infraan? Osuuskunta on mukana rakentamassa esineiden internetin palveluja tarjoavaa LoRaWan -verkkoa. Siitä voi lukea 'Älykäs maaseutu' -palstan artikkelista Hietaperän LoRaWan-verkko.

Philip Donner

English summary: Increased GIS precision is a basic resource of the information society. Nocknet Oy, a partner of the cooperative, has developed cost-effective methods of implementing a radio based RTK GPS systems for use in village network construction and agricultural work. The cooperative has ordered test equipment to get hands-on experience during its Smart Village preparation.

Huolellinen dokumentointi kuuluu kyläverkkorakentajan hyveisiin. Työ on vaivatonta rakentamisvaiheessa kun kaivujäljet ovat vielä näkyvissä. Osuuskunta on sisällyttänyt kaikkien erityisrakenteiden ja normeista tehtyjen poikkeamien dokumentoinnin maanrakentajien vastuualueelle. Dokumentoimalla onnistuu myöhemmin ylläpidon eri toimenpiteet kohtuullisella vaivalla. Sellaisia tehtäviä ovat erityisesti kaapeleiden ja muiden verkkorakenteiden näytöt.

Apuna on käytetty GPS paikannuslaitteita. Niiden tarkkuus on kuitenkin parhaimmillaan ollut 0,5-2 metriä. GNSS-menetelmät ja laitteet ovat kuitenkin parantuneet merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana. Vaikeutena on ollut erityisesti vääristystä aiheuttavat luonnon olosuhteet. RTK-täsmäpaikannus välittää radiosignaalin avulla korjaussignaalin, jonka avulla saavutetaan helposti desimetritarkkuuteen, jopa senttimetritarkkuuteen yltäviä mittaustuloksia.

Kyläverkkorakentaja Nocknet Oy on kehittänyt RTK GPS -valmiuksia ja erityisesti niiden kustannustehokasta hyödyntämistä. Kuhmon kaupungin 'Nopeaa laajakaistaa koko Kuhmoon' -hankkeessa yritys esitteli uuden menetelmän etuja . Menetelmän periaatteita esitellään oheisessa PDF-asiakirjassa:

Osuuskunnalla on tarkoitus hankkia kokemusta täsmäpaikannuksen käytöstä. Yritys on omalla riskillään tilannut välineitä kokeilukäyttöön. Kokemuksena on, että teknisten järjestelmien todelliset mahdollisuudet ja ongelmat näkyvät vasta siinä vaiheessa kun välineiden käyttöä koeponnistetaan. Kokemuksista on tarkoitus kertoa näillä, osuuskunnan Älykäs Kylä -hankkeen sivuilla.

Huomatkaa, että täsmäpaikannuksella on runsaasti eri sovelluksia maaseudulla, erityisesti maataloudessa: traktoreiden ja muiden laitteiden ohjauksessa, työkoneiden liikkeiden seurannassa jne.. Jos jollakin osuuskunnan toiminta-alueen elinkeinonharjoittajalla on halua hyödyntää vapaasti jaettavaa RTK-signaalia, pyydämme ottamaan yhteyttä, jotta testityötä voidaan laajentaa mahdollisimman kattavaksi.

English summary: In this news article the cooperative informs members and stakeholders of its Smart Rural 27 preparatory project NOSTERIIHI (lit. drying barn of upthrust). Preparation of SR27 project applications are enabled by support channeled through the smart village program of the Finnish Food Authority.

This method of funding is exceptional in the sense that it gives applicants the opportunity to refine the conceptional frameworks and design of the forthcoming project applications. This stresses the importance of reflection and careful design in Finnish rural development.

Ruokavirasto julkaisi joulukuussa 2021 maaseudun elinvoimaa rakentavan CAP27-tukiohjelman. Suunnitelma hyväksyttiin 31.8.2022.

Tämä on erilainen tukiohjelma, sillä sen yhteydessä on mahdollista hakea valmistelurahaa 'Älykäs kylä' -hankkeiden suunnitelmien kiteyttämistä ja yhteistyökumppaneiden sidottamista varten.

Osuuskunta haki kyseistä tukea, Ruokavirasto ilmoitti hakemuksen vireilletulosta ja Elävä Kainuu Leader -yhdistys puolsi hakemuksen hyväksymistä. - Kuulostaa kenties virtaviivaiselta, mutta itse asiassa hankkeen käynnistyminen myöhästyi, kun tukipäätöksen tekeminen viivästyi Hyrrä-hakemuskoneen päivityksen takia.

Valmisteluraha on itsessään älykästä maaseudun kehittämistä, sillä se antaa Kuhmon kyläverkko-osuuskunnalle mahdollisuuden huolelliseen pohdiskeluun ja suunnitteluun. Hakijat voivat jalostaa hankkeen käsitteistöä ja jäsentää valmisteilla olevien hankkeiden suunnitelmia toteutuskelpoiseksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi.

Osuuskunta kokoaa yhteen ja sitouttaa yhteistyöhankkeiden toimijoita. Toteutettavaa hankekokonaisuutta, tavoitteita ja toimenpiteitä määritellään yhteisöllisesti. Hakija etsii yhteisiin tavoitteisiin sitoutuvia suomalaisia ja kansainvälisiä kumppaneita ja sidosryhmiä.

Kuhmon ja Kainuun harvaan asutun maaseudun asukkaat ja yritykset ovat toiminnan välittömiä kohteita. Verkostoitumalla saadaan varsinaisen hankkeen pilottien vaikuttavuutta lisättyä, niin että ne yltävät Suomen harvaan asutuille alueille ja myös kansainvälisesti EU:n Smart Rural 27 -hankkeen energiaryppään jäsenille.

Päämääränä on tuoda päivänvaloon niitä tietoyhteiskunta- ja energiainfrojen osaamisen kehittämistoimenpiteitä, joita maaseudun kyläverkoissa tarvitaan, jotta Suomi siirtyisi vakaasti tietoyhteiskunnan aikakaudelle.

Kyläverkkojen laitetilojen voimavarat sekä rakentamisen toimenpiteet ovat toteuttajan erityisiä mielenkiinnon kohteita. Valmistelun aikana valitaan ne keskeisimmät keinot, jotka tehokkaimmin edistävät harvaan asutun maaseudun kyläverkkojen älykkäitä ratkaisuja.

Energiatuotannon tehokkuus ja omavaraisuuus, kyläverkkojen laitetilojen voimavarat sekä rakentamisen toimenpiteet ja täsmäpaikannus ovat hakijan erityisiä mielenkiinnon kohteita.

Maaseudun älykkyyttä tavoitellaan hankintoihin ja rakentamisen kustannustehokkuudella. Päämäärään päästään kestävään kehitykseen, energiatehokkuuteen, kyläturvallisuuteen, ilmaston ääri-ilmiöihin, energiaa koskevaan lainsäädäntöön sekä yleishyödyllisen seutuverkon häiriöihin ja riskeihin kohdistuvilla toimenpiteillä.

Hankkeen raportissa määritellään älykkään ja kestävän kyläverkkorakentamisen käsitteitä: siinä inventoidaan Maaseutuohjelman kannalta oleellisia yhteisöllisen toimijuuden ja uuden teknologian toimintatapoja, avoimeen koodiin perustuvaa kehittämistä, tietotekniikan mahdollistamaa automaatiota, täsmällisen paikkatiedon ja esineiden internetin kehittämisen keinoja.

NOSTERIIHI-hanke julkaisee aineistojaan ja raporttejaan suomen- ja englanninkielillä hakijan WWW-sivuilla. Meneillään olevaan työhön voi tutustua suunnistamalla osuuskunnan kotisivulle ja siellä sivuston Smart Rural 27 -palstalle:

https://nettinoste.fi > Smart Rural 27.