Aihearkisto: Sekalaista

Viimeisiä päätelaitteita viedään

Osuuskunta on tehnyt Fiber2Home päätelaitteiden lisätilauksen, jonka perusteella saimme vielä kerran jäsenille huomattavan alennuksen. Päätelaitteita tilattiin 10 kpl. Emme voi taata että laitteita voidaan tämän lisätilauksen jälkeen välittää aikaisemmin ilmoitetuilla hinnoilla. Pyydämme, että laitteita itselleen varanneet käyvät noutamassa välineistöjään Kuhmon Tietokonehuollosta.

Liittymiä kytketään

Liiketoimintamme on käynnistymässä. Osuuskunnan laiteasemat on jo kytketty lähiverkkoon. Seuraavaksi kytkemme liittymiä. Jotta työ sujuisi jouhevasti pyydämme, että jäsenet kytkisivät päätelaitteensa pistorasiaan ja kytkentäkaapelin päätelaitteeseen.

Muistakaa, että nimestään huolimatta valokuitusignaalin valo ei näkyvää valoa. Säde ei siis sijoitu näkyvän valon taajuusalueelle. Se on lasersäde. Tämän takia liittimen päätä ei saa katsoa, sillä se voisi olla terveydelle vaarallista.

Laitetilat valmistuivat

Kustannustehokkaasti rakentava osuuskunta hyödyntää kylien voimavaroja jotta verkko voidaan tuottaa mahdollisimman edullisesti. NOSTE-hankkeen laitetiloina on Iivantiiran kyläyhdistyksen omistama kylätalo, Kuusamonkylän kaupan varasto, Härmänkylän metsästysyhdistyksen kämppä, Ylä-Vieksin kyläyhdistyksen kylätalo ja Kuhmon kaupungin ylläpitämä koulu.

Kuusamonkylän laitetilaremontin suorittaja, kirvesmies Markus Tampio, esiintyy tällä kertaa talkootyöläisenä
Kuusamonkylän laitetilaremontin suorittaja, kirvesmies Markus Tampio, esiintyy tällä kertaa talkootyöläisenä

Tällä tavoin vältytään laiterakennuksen hankkinnalta ja kalliin sähköliittymän rakennuskuluista. Iivantiirassa selviydittiin karttahuoneen siivoustalkoilla, Kuusamonkylällä, Härmänkylällä ja Hietaperässä tehtiin talkoovoimin pintaremontti jossa kohennettiin lämpöeristystä ja vaalittiin pölyttömyyttä.

Näin menetellen viisi kertaa 20 000 euroon kohoava kustannus kutistuu pelkkiin aktiivilaitekustannuksiin ja talkootyöllä aikaansaatuihin pintaremontteihin.

Alpo Härkönen sai avustajansa kanssa valmiiksi Hietaperän laitetilan muutostyöt joulukuun vaihteessa. Ammattitaitoisesti suoritettu remontti suoritettiin hankesuunnitelman mukaisesti vastikkeettomana työnä.

Kotitarverakentajan asennusopas

NOSTE-hankkeen rahoitus kattaa kaapeliverkon rakennustyöt talon ulkoseinän viereen, jonne jätetään 20 m kieppi. Moni kysyy, että mihin noita kieppejä tarvitaan? Ne ovat niitä tilanteita varten, joissa asennukseen pitää myöhemmin tehdä muutoksia. Kaapelin pituutta on halpa lisätä rakennusvaiheessa, mutta myöhemmin suoritettu pidentäminen on kallista. Kiepillä varmistetaan, että jatkoksia voidaan tehdä kaikissa olosuhteissa. Esim. nippuristisiteellä koottu kaapelikieppi kääritään esim. jätesäkkiin ja sijoitetaan sellaisenaan tai tarvittaessa sondin kanssa talon viereen, lähelle seinää kaivettuun kuoppaan.

Lapiokaivamisen mestari Kauko Väisänen mittaa 70 cm ojan syvyyttä tarkoitusta varten valmistetulla kepillä
Lapiokaivamisen mestari Kauko Väisänen mittaa 70 cm ojan syvyyttä tarkoitusta varten valmistetulla kepillä

Ennen kaivamista on syytä selvittää sähkökaapeleiden kulkureitti kaapelihakulaitteen avulla. Kriittiset kohdat merkitään kepeillä. Reitti suunnitellaan huolella merkitsemällä asennusreitti kiinteistökohtaiseen suunnittelulomakkeeseen, joka lopuksi toimitetaan työmaan johdolle tai suoraan hankkeen vetäjälle. Lomakkeita tarvitaan kun muut kun rakentaja itse suorittaa jälkeenpäin erilaisia toimenpiteitä. Nopeastihan asennustiedot tuntuvat katoavan rakentajien muistikuvista.

Kaapelin asennussyvyys on 70 cm. Monin paikoin on esimerkiksi kallioista tai kivistä johtuen vaikea noudattaa suositussyvyyttä. Silloin on tärkeää, että syvyys poikkeamat merkitään kepeillä tai paikantimella, jotta tieto on siirrettävissä suunnitelmakarttoihin. Poikkeamista pitää myös tehdä merkintöjä kiinteistökohtaisiin karttoihin. Kaikki terävät kivet poistetaan ennen kaapelin laskemista kaivantoon. Kaivantoon pannaan tarvittaessa täytehiekkaa jottei kaapeli vaurioidu. Noin 20 cm kaapelin yläpuolelle asennetaan varoitusnauhaa, jotta seuraavan asennustyön yhteydessä ehkä puutteellisesti näytetty kaapeli huomataan ennen mahdollista kaapelivauriota.

Entä miten toimitaan kun valokuitukaapeli kulkee pihan tai puutarhan poikki? Kotitontilla kaapeli vedetään toisinaan jäteviemäri- tai vesiputkeen. Asennuskourulla kaapelireitti kulkee joustavasti kivikkoisenkin maaston läpi. Kaapeli liukuu kohtalaisen hyvin näissä putkissa, joten on makuasia että haluaako putkeen jättää vetonarun.

Jos kotitarverakentajan reitillä on muita, tulevaisuudessa mahdollisesti asuttavia taloja, niin niiden kohdalle asennetaan myös edellä kuvattu kieppi sondipallon kera, jotta jatkoksen mahdollistava kieppi on myöhemmin paikannettavissa. Tässäkään ei ole syytä säästää kaapelia, sillä kaapelin pidentäminen ja haaroittaminen ovat kalliita toimenpiteitä. Mahdollisten siltojen kohdalla asennetaan samoin kieppi ja paikantamista helpottava sondi. Tierummut kierretään yksityistien sijoitussopimuksessa kuvatulla tavalla.

Kaikki erityistä huomiota vaativat kohdat merkitään kepeillä jotta ne on helposti paikannettavissa työn dokumentointivaiheessa. Kaapelin molemmat päät merkitään keltaisella kangasteipillä, ja kaapelipäihin kirjoitetaan liittymän koodi. Tällä tavoin merkittynä muut urakoitsijat ja teleteknisten töiden suorittajat tunnistavat helposti kaapelin.

Kaapelin maadoittaminen talopäässä

Viestintävirasto on julkaissut raportin maadoittamisen hyvistä menettelytavoista: Selvitys viestintäverkkojen sähköisestä suojaamisesta ja maadoituksista. Raportti on julkaistu viestintäviraston julkaisusarjassa (8.9.2014) ja sen on laadittu Pekka Koivisto Oy:n toimesta.

Kiinteistöpäässä maadoittamiseessa näyttää olevan kahta koulukuntaa: Ohjeessa neuvotaan, että kaapeli voidaan eristää tai kiinnittää kotitalouden maahan.

Jos kiinteistössä on pienjänniteverkon liittymä ja standardin mukainen maadoitusjärjestelmä päämaadoituskiskoineen, talokaapeli voidaan maadoittaa yhdistämällä metalliosat rakennuksen päämaadoituskiskoon vähintään 6 mm² kuparijohtimella.

Eristäminen tapahtuu niin että kaapelin rakennetta vahvistavat teräslangat katkaistaan ainakin metrin päässä ulkoseinästä, niin että salama ei hakeudu maihin talon seinien sisällä. Jos etäisyys on liian pieni, salama saattaa muodostaa valokaaren. Viestintäviraston konsultti ehdottaa, että kaapeli pitää maadoittaa viimeistään noin 300 metrin päässä kotitaloudesta.

Maadoittamista paljon tärkeämpää on että mahdollisia sähköpotentiaalin eroja tasoitetaan. Se tapahtuu kytkemällä yhteen kaikki sähköä johtavat osat. Tavallisimmin kytkentä tehdään maadoituskiskon avulla.

Rakennustyöt käynnistyivät Iivantiirassa

Kevät tuli ja routa suli. Nyt on hyvä ajankohta aloittaa valokuituverkon rakennustyöt. Iivantiira otti varaslähdön rakentamalla ensimmäiset 15 liittymää Hietalahteen, kyläkoululle ja kyläyhdistyksen omistamalle rivitalolle.

Lipukan Kuidun Matti Heikkinen asentaa Iivantiiran rivitalon asuntojen liittymiä
Lipukan Kuidun Matti Heikkinen asentaa Iivantiiran rivitalon asuntojen liittymiä

Koululla rakennustöitä suorittanut Voitto Pulkkinen kaivoi myös rivitalon tontilla. Vaikeimmat kohteet rakennettiin lapiotyönä. Kaapelinvetoa varten tarvittiin kelanpurkulaite, joka rakennettiin Matti Heikkisen laudoista ja romuputkesta.

Sitten kaapelit vedettiin paikoilleen, jonka jälkeen ELY:n rahoittama osuus oli jo valmiina. Asunnoissa tapahtuvat asennukset eivät kuulu NOSTE-hankkeen tuettuun osuuteen. Ne ovat osuuskunnan liiketoimintaa. Niinpä työt suoritettiin yhdessä paikkakunnalla toimivan yrityksen kanssa.

Talojen väliin asennettiin putki, josta kaapeli vedettiin narulla. Kotitalouden osuus alkaa siistillä suojakourulla.
Talojen väliin asennettiin putki, josta kaapeli vedettiin narulla. Kotitalouden osuus alkaa siistillä suojakourulla.